From dc7d2fcb9b6d044fd9bc1bdc5d077ed11c0686b1 Mon Sep 17 00:00:00 2001 From: =?UTF-8?q?Sl=C3=A1vek=20Banko?= Date: Tue, 17 Nov 2020 23:50:55 +0100 Subject: Move the khelpcenter guides to the directory level in which they are installed. MIME-Version: 1.0 Content-Type: text/plain; charset=UTF-8 Content-Transfer-Encoding: 8bit Signed-off-by: Slávek Banko --- tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/CMakeLists.txt | 6 - tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/Makefile.am | 4 - tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook | 183 -------- .../tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook | 458 --------------------- .../docs/tdebase/khelpcenter/CMakeLists.txt | 2 + .../tdebase/khelpcenter/glossary/CMakeLists.txt | 6 + .../docs/tdebase/khelpcenter/glossary/Makefile.am | 4 + .../tdebase/khelpcenter/glossary/index.docbook | 183 ++++++++ .../glossary/tdeprintingglossary.docbook | 458 +++++++++++++++++++++ 9 files changed, 653 insertions(+), 651 deletions(-) delete mode 100644 tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/CMakeLists.txt delete mode 100644 tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/Makefile.am delete mode 100644 tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook delete mode 100644 tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook create mode 100644 tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/CMakeLists.txt create mode 100644 tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/Makefile.am create mode 100644 tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/index.docbook create mode 100644 tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/tdeprintingglossary.docbook (limited to 'tde-i18n-fi/docs/tdebase') diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/CMakeLists.txt b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/CMakeLists.txt deleted file mode 100644 index 961f468d75f..00000000000 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/CMakeLists.txt +++ /dev/null @@ -1,6 +0,0 @@ -# This file is genereted by trinity-automake-cmake-convert script by Fat-Zer - -tde_create_handbook( - DESTINATION khelpcenter/glossary - LANG fi -) diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/Makefile.am b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/Makefile.am deleted file mode 100644 index 7f61b7810d9..00000000000 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/Makefile.am +++ /dev/null @@ -1,4 +0,0 @@ -KDE_LANG = fi -SUBDIRS = $(AUTODIRS) -KDE_DOCS = khelpcenter/glossary -KDE_MANS = AUTO diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook deleted file mode 100644 index a4c22d88a6f..00000000000 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook +++ /dev/null @@ -1,183 +0,0 @@ - - - - - - -]> - - -&glossary-tdeprinting; - Teknologiat - - Siirräntätyöskentelijä - Siirräntätyöskentelijöiden (IO Slave) avulla &kde;-sovellukset voivat ottaa yhteyden etäresursseihin yhtä helposti kuin paikallisiin resursseihin, tekemällä niistä verkkoläpinäkyviä. Etäresurssit voivat olla esimerkiksi FTP:llä tai SMB:lla jaettuja tiedostoja. -SMB &kde; - - - TDEIO - &kde;:n siirräntäjärjestelmä, joka käyttää siirräntätyöskentelijöitä (IO Slaves). -Siirräntätyöskentelijä &kde; - - - KParts - KParts on upotusteknologia, joka mahdollistaa eri &kde;-sovellusten upottamisen toisiin &kde;-sovelluksiin. Esimerkiksi &konqueror;-selaimen käyttämä tekstinäyttö on KPart-upotus. - &konqueror; - - - - KSycoca - KSycoca on järjestelmän asetusten välimuisti (&kde; System Configuration Cache) joka nopeuttaa esimerkiksi valikkojen selaamista. - KBuildSycoca - - - - - - XFree86 - - Antialiasointi - Antialiasointi eli aliasilmiön esto tarkoittaa yleensä kuvaruudulla näkyvien kirjasinten pehmennystä. &Qt;-ohjelmakirjaston versio 2.3.0 tai uudempi yhdessä XFree86 version 4.x:n kanssa mahdollistavat kirjasinten pehmennyksen myös &kde;:ssä. -&kde; &Qt; - - - X-palvelin - X-palvelin on perusta, jonka päälle erilaiset graafiset käyttöliittymät, kuten &kde;, on rakennettu. Se käsittelee perustoiminnot, kuten hiiren ja näppäimistösyötteen (sekä omalta tietokoneelta että etäyhteyttä käytettäessä toisilta tietokoneilta) ja tarjoaa ohjelmille perusedellytykset grafiikan piirtämiseen kuvaruudulle. -&kde; &GUI; - - - - - Sovellukset - - KBuildSycoca - KBuildSycoca on komentoriviltä käytettävä ohjelma, joka rakentaa niin kutsutun KSycocan eli järjestelmän asetusten välimuistin uudelleen. Sen käyttäminen voi tulla tarpeen, jos esimerkiksi jotkin &kde;:n ohjauskeskuksen asetusmoduulit puuttuvat. -KSycoca &kcontrol; - - - &kcontrol; - Tämä on &kde;:n ohjauskeskuksen ja sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. &kde;:n ohjauskeskus mahdollistaa lähes kaikkien &kde;:n asetusten muuttamisen. - &kde; - - - - &kicker; - &kicker; on &kde;:n käynnistyspaneelin nimi ja samalla sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. -&kde; Paneeli - - - &konqueror; - &konqueror; on &kde;:n tiedostonhallitsin, WWW-selain, kuvankatseluohjelma ja paljon muuta. Löydät &konqueror;ista lisätietoja sivulta www.konqueror.org. - &kde; - - - - &ksirc; - &ksirc; on &kde;:n mukana tuleva IRC-keskustelujärjestelmän asiakasohjelma. Voit käyttää &ksirc;:iä keskustelemiseen kaikissa IRC-verkoissa. - IRC - - - - - - Työpöytäsanasto - - Vetäminen ja pudottaminen - Vetäminen ja pudottaminen on toiminto, joka helpottaa tekstin, kuvien ja tiedostojen kopioimista ja siirtämistä paikasta toiseen. Vetäminen ja pudottaminen tehdään hiirellä, painamalla hiirellä esimerkiksi kuvaketta &konqueror;in ikkunassa, vetämällä se hiiriosoittimella toiseen ikkunaan pitäen hiiripainike jatkuvasti painettuna ja lopuksi vapauttamalla hiiripainike, jolloin kuvake (tai sen esittämä sisältö) putoaa kohdeikkunaan. - &konqueror; - - - - &GUI; - Graafinen käyttöliittymä, lyhenne sanoista Graphical User Interface. Jokainen työpöytäympäristö, kuten &kde;, on graafinen käyttöliittymä. Useimmissa graafisissa käyttöliittymissä on "ikkunoita" ja ne mahdollistavat hiiren käytön ohjelmien hallintaan. - &kde; - - - - &kde; - Lyhenne nimestä K Desktop Environment eli K-työpöytäympäristö. &kde; on johtava graafinen käyttöliittymä &UNIX;-pohjaisille käyttöjärjestelmille. Yksityiskohtaisia lisätietoja on saatavilla www.kde.org-sivuilta. - &GUI; - - - - Gnome - - Lyhenne nimestä GNU Network Object Model Environment eli GNU verkko-oliomalliympäristö. Gnome on yksi johtavista graafisista käyttöliittymistä &UNIX;-käyttöjärjestelmille. - &GUI; - - - - Paneeli - Viittaa paneeliin (nimeltään &kicker;), joka yleensä sijaitsee kuvaruudun alareunassa. -&kde; &kicker; - - - kaappaminen - Äänitteen lukeminen CD-levyltä ja tallentaminen kiintolevylle. - - - - - - &kde;:n kehitys - - &Qt; - &kde;:n graafinen käyttöliittymä on rakennettu &Qt;-ohjelmakirjaston päälle. Qt tarjoaa monia ikkunoiden ja työpöydän muodostamiseen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä (niin kutsuttuja widgettejä). Lisätietoja &Qt;:stä löytyy osoitteesta www.trolltech.com. -&kde; &GUI; Widget - - - i18n - Lyhenne englannin kielen sanasta internationalization, joka tarkoittaa kansainvälistämistä. Kun ohjelma on internationalisoitu hyvin, eivät sen kääntäminen tietyille kielille tai maakohtaisten asetusten tekeminen vaadi lainkaan ohjelmointia. &kde; tukee monia eri kieliä ja i18n-tekniikat helpottavat sen käyttöliittymän ja ohjekirjojen kääntämistä kaikille näille kielille. Lisätietoja &kde;:n internationalisoinnista on saatavilla sivulta i18n.kde.org. -&kde; &GUI; - - - l10n - Lyhenne englannin kielen sanasta localization, joka tarkoittaa lokalisointia eli kotoistusta. Lokalisointi on ohjelman sovittamista paikalliseen ympäristöön ja sisältää esimerkiksi kielen kääntämisen ja valuutan nimen tai ajan kirjoitusmuodon määrittelemisen. Jos ohjelma on internationalisoitu hyvin (kts. i18n), ei lokalisointi vaadi lainkaan ohjelmointia. - i18n - - - - Käyttöliittymäelementti - Käyttöliittymäelementtejä ovat vierityspalkit, painikkeet, syöttökentät ja muut elementit, joita käytetään &kde;:n graafisessa käyttöliittymässä. -&kde; &GUI; - - - CVS - - Lyhenne nimestä Concurrent Version System eli samanaikainen versiointijärjestelmä. CVS on paljon käytetty tapa hallita tiedostojen versioita, erityisesti ohjelmankehityksessä. Se mahdollistaa useamman kuin yhden henkilön helpon työskentelyn samassa projektissa. Kuvaus &kde;:n viimeisimmän kehitysversion lähdekoodin noutamisesta CVS:llä on saatavilla sivulta http://www.kde.org/anoncvs.html. Lisätietoja CVS:stä on saatavilla sivuilta www.cvshome.org. - - - - - - Sekalaista - - RFC - Lyhenne sanoista Request For Comment eli kommenttipyyntö. RFC on IETF-organisaation tapa julkaista uusia yhteyskäytäntöjä ja menetelmiä Internet-yhteisön arvioitavaksi. Vaikkakaan RFC:t eivät ole pakollisia, monet sovellukset silti noudattavat niitä, sen jälkeen kun yhteisö on ne hyväksynyt. Lisätietoja RFC:istä on löydettävissä RFC-kotisivuilta. - - - - - - Yhteyskäytännöt - - SMB - Lyhenne nimestä Server Message Block eli palvelinviestilohko. SMB on verkkoyhteyskäytäntö, jota käytetään &Microsoft; &Windows; -verkoissa pääsyyn toisten tietokoneiden tiedostokansioihin. - Siirräntätyöskentelijä - - - - IRC - Lyhenne nimestä Internet Relay Chat eli Internet-keskustelu. Tarkoittaa RFC 1459 -standardissa määriteltyä yhteyskäytäntöä, joka mahdollistaa tosiaikaisen tekstimuotoisen keskustelun. - RFC - - - - host eli isäntä - Isäntäkoneen eli verkkoaseman tunnus. Isäntäkoneen tunnus voi olla joko tunnus /etc/hosts-tiedostossa (kuten muntietokone), Internet-nimi(www.kde.org) tai IP-osoite (192.168.0.10). - - - - diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook deleted file mode 100644 index 86ac7dc67a3..00000000000 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook +++ /dev/null @@ -1,458 +0,0 @@ - - - - Tulostaminen - - - - ACL:t - Lyhenne sanoista Access Control Lists eli pääsynvalvontalistat. Pääsynvalvontalistoja käytetään käyttäjän pääsyoikeuden tarkistamiseen resursseihin pääsemiseksi. Tulostuksen ACL-tuki on käytettävissä ∪︀-tulostusjärjestelmässä. ACL-tuki tulee kehittymään tulevissa ohjelmaversioissa. - Todentaminen - - - - - AppSocket-yhteyskäytäntö - AppSocket on tulostettavan datan siirtoon käytettävä yhteyskäytäntö, jota kutsutaan usein myös nimellä "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). &Hewlett-Packard; on tehnyt AppSockettiin joitain pieniä lisäyksiä ja markkinoinut sitä menestyksekkäästi tuotenimellä "&HP; JetDirect". -&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö Suora TCP/IP-tulostus - - - - APSfilter - APSfilter on tulostussuodatin, jota käytetään pääasiassa  "perinteisessä" &UNIX;-tulostuksessa (BSD-tyylinen LPD). Se on "kaikki samassa"-suodattimeksi naamioitu kehittynyt sovitinohjelma, joka kutsuu varsinaisia suodattimia tarpeellisten tehtävien suorittamiseen. Se lähettää tulostustyöt automaattisesti näiden suodattimien läpi, perustuen sen suorittamaan analyysiin tulostettavan tiedoston tyypistä. APSfilter-ohjelman on kehittänyt ja sitä ylläpitää Andreas Klemm. APSfilter on samankaltainen kuin Magicfilter ja käyttää tiedostomuunnoksiin pääasiassa Ghostscriptiä. Jotkin Linux-jakeluversiot (kuten &SuSE;) käyttävät APSfilteriä, toiset Magicfilteriä (kuten &RedHat;), kun taas joissain (kuten *BSD:ssä) on valittavissa molemmat. ∪︀-tulostusjärjestelmä ei tarvitse APSfilteriä, sillä siinä on sisäinen &MIME;-tyyppeihin perustuva tiedostotyypin tunnistus ja oma suodatuslogiikka. -Ghostscript Magicfilter &MIME;-tyypit printcap - - - - Todentaminen - Tietyn henkilön henkilöllisyyden tarkistamista, esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan tai varmenteen avulla, kutsutaan usein todentamiseksi, tunnistamiseksi tai varmentamiseksi. Kun käyttäjä on tunnistettu, voi hän saada pääsyn pyytämäänsä resurssiin, riippuen resurssille määriteltyistä käyttöoikeuksista. Käyttöoikeuksien tarkistus voi perustua esimerkiksi pääsynvalvontalistoihin (ACL). - ACL:t - - - - - Kaksisuuntainen viestintä - Tulostukseen liittyen, palvelin tai oma tietokone voi saada tulostimelta lisätietoja, kuten tilaviestejä, joko kyselyn tuloksena tai pyytämättä. AppSocket-yhteyskäytäntö (toiselta nimeltään &HP; JetDirect), ∪︀-tulostusjärjestelmä ja IPP-yhteyskäytäntö tukevat kaksisuuntaista viestintää, mutta LPR/LPD ja BSD-tyylinen tulostus eivät. -AppSocket-yhteyskäytäntö ∪︀ Suora TCP/IP-tulostus &HP; JetDirect IPP LPR/LPD - - - - BSD-tyylinen tulostus - Yleinen nimi perinteisen &UNIX;-tulostusmenetelmän eri muunnelmille. Sen ensimmäinen versio ilmaantui 70-luvun alussa BSD &UNIX;-käyttöjärjestelmässä ja se kuvattiin muodollisesti RFC 1179 -standardissa vasta vuonna 1990. Kun BSD:n "etä"-tulostus alunperin suunniteltiin, olivat tulostimet kytketty tietokoneeseen joko sarjayhteydellä tai muuten suoraan (Internetissä oli tuskin enempää kuin 100 konetta!). Tulostimet käyttivät jatkuvaa reijitettyä paperia, joka syötettiin tulostimelle traktorimekanismilla. Tulostimet hakkasivat yksinkertaisia rivejä ASCII-koodattua tekstiä pöydän alla olevasta pahvilaatikosta vedettävälle paperille, joka tuli tulostimesta ulos laskostettuna "paperikäärmeenä". Etätulostus tarkoitti tulostuksen pyytämistä viereisessä huoneessa olevasta tietokoneesta. Kuinka teknologia onkaan muuttunut! Nykytulostimet käyttävät pääasiassa irtoarkkeja ja niissä on sisäänrakennettua älykkyyttä sivujen rasterikuvien piirtämiseen, jotka lähetetään niille käyttäen jotain ilmaisukykyistä sivunkuvauskieltä (PDL, Page Description Language). Monet tulostimet ovat itsenäisiä verkkoasemia, jotka on kytketty mahdollisesti miljoonien käyttäjien verkkoon... Tämä on erinomainen näyte &UNIX;-filosofian joustavuudesta, joka on mahdollistanut "rivikirjoittamisen" luotettavan toiminnan jopa näissä nykyisissä olosuhteissa. Mutta on vihdoin tullut aika siirtyä kohti jotain uutta -- IPP:tä. -IPP ∪︀ LPR/LPD-tulostus - - - - ∪︀ - Lyhenne sanoista Common UNIX Printing System eli yleinen UNIX-tulostusjärjestelmä. ∪︀ on nykyaikaisin &UNIX;- ja Linux-käyttöjärjestelmissä käytettävä tulostusjärjestelmä, joka tarjoaa tulostuspalveluja myös muille alustoille kuten &Microsoft; &Windows;- ja Apple &MacOS; -asiakkaille. Koska se perustuu IPP-yhteyskäytäntöön, kykenee se välttämään kaikki vanhan tyylisen BSD-tulostuksen ongelmat ja tarjoaa varmennuksen, salauksen, pääsynvalvontalistat ja monia muita ominaisuuksia. Samalla se on BSD-tyylisen LPR/LPD:n avulla riittävän yhteensopiva taaksepäin voidakseen palvella kaikkia vanhoja asiakasohjelmia, jotka eivät vielä kykene IPP:hen. ∪︀ kykenee hallitsemaan kaikkia &PostScript;-tulostimia käyttämällä laitevalmistajien toimittamia PPD-tulostinkuvaustiedostoja (PostScript Printer Description file), jotka oli alunperin tarkoitettu tulostukselle vain &Microsoft; Windows NT -käyttöjärjestelmässä. &kde;-tulostus toimii parhaiten käyttämällä ∪︀:ia. -ACL:t Varmentaminen BSD-tyylinen tulostus IPP TDEPrint LPR/LPD PPD - - - - - ∪︀-UKK - Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK) ∪︀ista on saatavilla vain saksaksi (käännös on tulossa). ∪︀-FAQ on arvokas lähde joka vastaa ∪︀in uusien käyttäjien moniin kysymyksiin. - TDEPrint-käsikirja - - - - - - ∪︀-O-Matic - ∪︀-O-Matic oli ensimmäinen "kolmannen osapuolen" liitännäinen ∪︀-tulostusjärjestelmään. Se on saatavilla Linuxprinting.org-sivustosta, joka tarjoaa PPD-tiedostojen luontipalvelun. Se ohjaa tulostuksen, yhdessä ylimääräisenä ∪︀-taustalisäkkeenä asennettavan cupsomatic-ohjelman kanssa, sisäisestä pstops-suodattimesta sopivien Ghostscript-suodattimien ketjuun. Suodatuksen jälkeen se antaa tulostusdatan takaisin ∪︀in taustajärjestelmänä toimivaan tulostusjonoon tulostimelle lähetettäväksi. Tällä tavalla ∪︀-O-Matic tarjoaa tuen kaikille sellaisille tulostimille, jotka ovat aiemmin toimineet "perinteisessä" Ghostscript-ympäristössä. ∪︀-O-Matic on nykyään korvattu kyvykkäämmällä PPD-O-Maticilla. -cupsomatic PPD-O-Matic Foomatic - - - - - cupsomatic - cupsomatic on ohjelma, joka tarvitaan järjestelmässäsi (Perl-asennuksen lisäksi), jotta ∪︀-O-Maticilla tai PPD-O-Maticilla luodut PPD-ohjaimet toimisivat ∪︀:in kanssa. Sen on kehittänyt Grant Taylor, Linux-tulostus HOWTO:n kirjoittaja ja Linuxprinting.org-sivuston tulostintietokannan ylläpitäjä. -∪︀-O-Matic Foomatic cupsomatic - - - - Demoni - (Daemon) Lyhenne sanoista Disk and execution monitor eli levy- ja suoritusvalvoja; kaikissa &UNIX;-järjestelmissä on demoneita, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä ilman käyttäjän ohjausta. &Microsoft; &Windows;issa vastaavia ohjelmia ja niiden suorittamia tehtäviä kutsutaan "palveluiksi" (services). LPD (Line Printer Daemon eli rivikirjoitindemoni) on yksi esimerkki vanhemmissa &UNIX;-järjestelmissä käytetyistä demoneista. ∪︀in, joka myös toimii demonin välityksellä, odotetaan tulevan &UNIX;-maailmassa LPD:n seuraajaksi. - SPOOLing - - - - - Tietokanta, Linuxprinting.org - Jo monia vuosia sitten, kun tulostus oli Linuxissa vielä vaikeaa ja useimmat Linux-käyttäjät tunsivat vain komentorivitulostuksen, eikä tulostinkohtaisia tulostusasetuksia voinut vielä tehdä, Grant Taylor, "Linux-tulostaminen HOWTO":n kirjoittaja, keräsi kaiken löytämänsä tiedon tulostimista, ajureista ja suodattimista tietokannaksi. Kun ∪︀-tulostusjärjestelmä laajensi PPD-ajureiden käytön myös muihin kuin PostScript-tulostimiin, Grant ymmärsi tietokantansa mahdollisuudet: jos tulostinmäärittelyt laitettaisiin PPD-yhteensopiviin tiedostoihin, saataisiin ∪︀in koko teho hyödynnettyä myös perinteisillä tulostusajureilla. Tämä on sittemmin kehittynyt laajemmaksi toiminnoksi, joka tunnetaan nimellä "Foomatic". Foomatic laajentaa muiden kuin ∪︀-tulostusjonojen (LPR/LPD, LPRng, PDQ, PPR) kykyjä käyttämällä ∪︀issa käytettyjä menetelmiä. Linuxprinting-tietokanta ei ole tarkoitettu vain Linuxille -- muidenkin &UNIX;-pohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten *BSD:n ja &MacOS; X:n, käyttäjät voivat hyötyä tietokannan sisältämistä tiedoista ja ohjelmista. -Foomatic Linuxprinting-tietokanta - - - - Suora TCP/IP-tulostus - Tämä menetelmä käyttää tavallisesti TCP/IP-yhteyskäytännön porttia numero 9100 yhteyden ottamiseen tulostimelle. Se toimii monien nykyaikaisten verkkotulostimien kanssa ja siinä on joitain etuja LPR/LPD-tulostukseen nähden; se on nopeampi ja tukee palautteen vastaanottamista tulostimelta takaisin tulostuksen lähettäneelle tietokoneelle. -AppSocket-yhteyskäytäntö &HP; JetDirect -yhteyskäytäntö - - - - - Ajurit, tulostinajurit - Nimi "tulostinajuri" ei sovellu Linux- tai &UNIX;-käyttöjärjestelmiin aivan täsmällisesti, siinä merkityksessä kuin sitä käytetään &Microsoft; &Windows; -käyttöjärjestelmässä. &UNIX;:issa "ajurin" toiminnallisuus saadaan aikaiseksi usean eri modulaarisen komponentin yhteistoiminnalla. "Suodattimet" muodostavat &UNIX;-tulostinajurien ytimen. Suodattimet muuntavat tulostustiedostoja tietystä syötemuodosta sellaiseen, jonka käytettävä tulostin hyväksyy. Monissa tapauksissa on tarpeellista yhdistää useita suodattimia "suodatinketjuksi", jonka tekemän viimeisen muunnoksen tulos lähetetään tulostimelle. Varsinainen tulostusdatan siirto tulostuslaitteelle tapahtuu erillisen taustaprosessin toimesta. -Suodatin PPD:t - - - - Easy Software Products - Mike Sweetin yritys, joka on antanut vapaiden ohjelmistojen yhteisölle monia merkittäviä ohjelmistotuotteita, mukaan lukien Gimp-Printin alkuperäisen version, EPM-ohjelmistopaketointityökalun ja HTMLDOC-dokumentaatiojärjestelmän (jota "Linux-dokumentaatioprojekti"käyttää HOWTO:jen PDF-versioiden tekemiseen) -- mutta erityisesti ∪︀in ('Common &UNIX; Printing System' eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). Easy Software Products rahoittaa liiketoimintansa myymällä kaupallista versiota ∪︀ista, nimeltään ESP PrintPro, joka sisältää joitain ammattikäyttöön tarkoitettuja parannuksia. -∪︀ ESP PrintPro ESP Gimp-Print - - - - Salaus - Luottamuksellisen datan salaus on tärkeää, jos aiot siirtää sen Internetin läpi tai edes paikallisverkossa. Tulostus perinteisten yhteyskäytäntöjen avulla ei ole lainkaan salattua ja &PostScript;- tai PCL-muotoisen tulostusdatan salakuunteleminen verkossa on erittäin helppoa. Siksi IPP-yhteyskäytännön suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisuus käyttää erilaisia salausmekanismeja helposti lisäkkeinä, samalla tapaa kuin HTTP-liikenteessä käytettyjä SSL- ja TLS-salausstandardeja. -Pääsyoikeuksien tarkistaminen ∪︀ IPP SSL TLS - - - - - Epson - Epson-mustesuihkutulostimet ovat vapaiden tulostinajurien parhaiten tukemia tulostimia, sillä yritys on avoimesti luovuttanut laitteidensa teknisten tiedot ajurien kehittäjille. Gimp-Print -tulostusajurien saavuttama erinomainen tulostuslaatu Epson Stylus -sarjan tulostimilla on tämän avoimuuden ansiota. Epson on myös maksanut vapaita tulostinajureita tuottaneelle Easy Software Products -yritykselle Ghostscriptin ("ESP GhostScript") parannetun version kehittämisestä Epsonin tulostimien tuen parantamiseksi. - ESP Ghostscript - - - - - - Koodinvaihtojaksot - Ensimmäiset koskaan tehdyt tulostimet tulostivat vain ASCII-koodattua dataa. Uuden rivin tai sivun vaihto tapahtui tietyillä komentojaksoilla, jotka alkoivat erityisellä [ESC]-koodinvaihtomerkillä. &HP; kehitti tätä menetelmää PCL-ohjauskielensä eri versioissa, kunnes siitä kehittyi se täydellisen ilmaisuvoimainen sivunkuvauskieli (PDL, Page Description Language), jota nykyään käytetään. -PCL PDL - - - - ESC/P - Lyhenne sanoista Epson Standard Codes for Printers eli Epsonin standardikoodit tulostimille. Epsonin ECP/P on yksi parhaiten tunnetuista tulostinkielistä, yhdessä &PostScript;in ja PCL:n kanssa. -PCL &PostScript; hpgl - - - - ESP - Lyhenne Easy Software Products -yrityksen nimestä. ESP on yritys joka kehitti ∪︀in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). -Easy Software Products ∪︀ ESP PrintPro - - - - - ESP Ghostscript - Easy Software Product -yhtiön ylläpitämä versio Ghostscript-tulostusohjelmasta. Se sisältää esikäännetyt Gimp-Print -ajurit monille mustesuihkutulostimille ja joitain muita lisäetuja. ESP Ghostscriptillä on mahdollista saada valokuvatason tulostuksia monilla tulostimilla, erityisesti Epson Stylus -tulostimilla. ESP Ghostscript on lisensoitu vapaan GPL-lisenssin alaisuudessa. -Easy Software Products ∪︀ ESP PrintPro - - - - ESP PrintPro - ∪︀in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;- tulostusjärjestelmä) kehittäjät myyvät tätä kaupallista parannusta ∪︀iin. Sen mukana tulee 2,300 tulostinajuria monille kaupallisille &UNIX;-alustoille. ESP PrintPro:n on tarkoitus olla "heti käytettävissä", korkeintaan vähäisillä käyttäjien ja ylläpitäjien määrityksillä. ESP myy myös tukisopimuksia ∪︀in ja PrintPro:n käyttäjille. Tämä kaupallinen tukipalvelu rahoittaa ohjelmoijia jotka kehittävät ∪︀in vapaata versiota. - ∪︀ - - - - - Suodatin - Suodattimet ovat yleisesti ohjelmia, jotka lukevat syötedataa, tekevät sille jotain ja tulostavat sen tulostedatana. Kun puhutaan tulostuksesta, ovat suodattimet ohjelmia, jotka voivat muuttaa kirjoittimella tulostettavaksi tarkoitetun, mutta väärässä tiedostomuodossa olevan, tiedoston tulostettavaan muotoon. Toisinaan täytyy käyttää kokonaisia "suodatinketjuja" tiedostojen muuntamiseen, putkittamalla yhden suodattimen ulostulo seuraavan syötteeksi. -Ghostscript RIP - - - - Foomatic - Foomatic on yleisnimi, joka kattaa joukon erilaisia työkaluja Linuxprinting.org-sivustossa. Näiden työkalujen tarkoituksena on tehdä perinteisten Ghostscript- ja muiden tulostussuodattimien käytöstä helpompaa ja laajentaa niiden kykyjä lisäämällä enemmän asetusparametreja. Foomaticin eri tyyppejä ovat ∪︀-O-Matic, PPD-O-Matic, PDQ-O-Matic, LPD-O-Matic, PPR-O-Matic, MF-O-Matic ja Direct-O-Matic. Kaikki nämä ohjelmat mahdollistavat tulostimien asetustiedostojen automaattisen luomisen, valitsemalla sopiva tulostinmalli ja kyseiselle mallille suositeltu tai vaihtoehtoinen ajuri. Foomatic on vähitellen kehittynyt "metajonoksi", joka mahdollistaa yhtenäistettyjen komentojen käyttämisen Foomaticin takana olevan tulostus-alijärjestelmän asetusparametrien asettamiseen (tämä on kuitenkin paljon monimutkaisempaa kuin TDEPrintin graafinen käyttöliittymä, jonka avulla voi myös tehdä samantapaisia tehtäviä eri tulostusjärjestelmillä). -∪︀-O-Matic PPD-O-Matic cupsomatic - - - - Ghostscript - Ghostscript on ohjelmallisesti toteutettu &PostScript;-rasteroija (RIP), jonka on alunperin kehittänyt L. Peter Deutsch. Ghostscriptistä on aina saatavilla vapaaseen käyttöön ja levitykseen tarkoitettu GPL-lisensoitu, yleensä noin vuoden vanha versio, kun uusinta versiota myydään kaupallisesti toisenlaisen lisenssin alaisuudessa. Ghostscriptiä käytetään laajasti Linux- ja &UNIX;-käyttöjärjestelmien tulostusjärjestelmissä &PostScript;-sivunkuvausten muuttamiseen rasteridataksi, joka sopii lähetettäväksi muille kuin &PostScript;-tulostimille. -&PostScript; RIP - - - - Gimp-Print - Gimp-Print oli alunperin suositulle Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle tarkoitettu tulostukseen käytetty liitännäinen, mutta sittemmin se on levinnyt myös yleisempään käyttöön ja sen koodipohja on käännettävissä myös moniin muihin ohjelmiin. Gimp-Printiä käytetään nykyään monissa PPD-tulostinkuvauksissa ja yhdistetyissä suodattimissa, jotka toimivat saumattomasti ∪︀in kanssa tarjoten tuen noin 130eri tulostinmallille, usein valokuvatason tulostukseen. Toisekseen sitä käytetään Ghostscript-suodattimessa, jota mikä tahansa muu ohjelmallista kuvanrasterointia (RIP) tarvitseva ohjelma voi käyttää. Lisäksi sitä voivat käyttää kaikki muut ohjelmat, jotka tarvitsevat rasterointifunktioita suoraan. -Lexmark-ajurit RIP Ghostscript - - - - &HP; - Lyhenne nimestä Hewlett-Packard; yksi ensimmäisistä tulostimia valmistaneista yrityksistä, jotka julkaisivat tulostimilleen Linux-ajurit. Hewlett-Packard on sittemmin julkaissut myös "HPIJS"-ajuripaketin vapaalla lisenssillä lähdekoodeineen. Hewlett-Packard on ensimmäinen näin tehnyt tulostinvalmistaja. HPIJS tukee useimpia nykyisiä InkJet- ja DeskJet-tulostinmalleja. - - - - - - &HP;/GL - Lyhenne nimestä &HP; Graphical Language eli Hewlett-Packardin graafinen kieli. HP/GL on pääasiassa piirtureiden käyttämä tulostinkieli. Monet tietokoneavusteiseen suunnitteluun tarkoitetut CAD-ohjelmat tulostavat &HP;/GL-tiedostoja. -ESC/P PCL &PostScript; - - - - &HP; JetDirect -yhteyskäytäntö - Hewlett-Packardin tavaramerkki, joka tarkoittaa heidän toteutustaan tulostuksen tiedonsiirrossa käytettävästä yhteyskäytännöstä, joka tunnetaan yleisemmin nimellä AppSocket-yhteyskäytäntö tai "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). -AppSocket-yhteyskäytäntö Suora TCP/IP-tulostus - - - - IETF - Lyhenne nimestä Internet Engineering Task Force, joka on Internet-, ohjelmisto- ja laitteistoasiantuntijoiden ryhmittymä. Nämä asiantuntijat neuvottelevat uusista verkkoteknologioista ja päätyvät usein lopputuloksiin, joita usein pidetään standardeina. "TCP/IP" on tunnetuin esimerkki tällaisista standardeista. IETF-standardit, sekä niiden luonnokset, keskustelut, ideat ja monet käyttökelpoiset ohjeet julkaistaan sarjassa "RFC"-dokumentteja. -IPP PWG RFC - - - - IPP - Lyhenne nimestä Internet Printing Protocol eli Internet-tulostuksen yhteyskäytäntö. IPP on Printer Working Groupin (PWG) suunnittelema yhteyskäytäntö, joka on määritelty sarjassa IETF:n hyväksymiä RFC-dokumentteja. IPP on täysin uusi verkkotulostuksen arkkitehtuuri, mutta se käyttää erittäin hyvin tunnettua ja laajalti käytettyä tapaa varsinaiseen tiedonsiirtoon, nimittäin HTTP versio 1.1:tä! Välttämällä keksimästä pyörää uudelleen ja käyttämällä olemassaolevaa Internet-standardia, IPP:hen on suhteellisen helppoa liittää muita HTTP-yhteensopivia standardimekanismeja, kuten varmennustekniikoita, siirretyn datan SSL- tai TSL-salauksen ja LDAP:in hakemistopalveluita varten (tulostimia, laiteasetuksia, ajureita, hintoja ja verkkoa koskevien tietojen jakamiseen tai salasanojen tarkistamiseen). -∪︀ PWG IETF RFC TLS - - - - TDEPrint - TDEPrint on &kde;:n versiossa 2.2 ja sitä uudemmissa oleva tulostusjärjestelmä, jonka avulla voi hallita tulostuksen eri alijärjestelmien (∪︀, BSD-tyylinen LPR/LPD, RLPR, jne) ominaisuuksia ja asetuksia helppokäyttöisten graafisten käyttöliittymien avulla. Päivittäisessä käytössä tärkein ohjelma on "kprinter", uusi graafisen käyttöliittymän tarjoava tulostuskomento (monet ohjelmat käyttävät sitä sisäisesti tulostamiseen). Huomaa, että TDEPrintissä ei ole omaa tulostustöiden jonotusmekanismia eikä &PostScript;-käsittelyä -- näissä toiminnoissa se turvautuu valittuun tulostuksen alijärjestelmään. Se kuitenkin tarjoaa omia lisäominaisuuksiaan näiden taustalla olevien alijärjestelmien päälle. -BSD-tyylinen tulostus ∪︀ kprinter TDEPrint-käsikirja - - - - - TDEPrint-käsikirja... - ...on hakuteos joka kuvaa KDE:n tulostusjärjestelmän käyttäjille ja ylläpitäjille tarkoitetut toiminnot. Pääset lukemaan käsikirjaa joko KDE Ohjeesta tai Konquerorista kirjoittamalla "help:/tdeprint" sijaintikenttään. TDEPrint-käsikirja on Kurt Pfeiflen kirjoittama ja ylläpitämä. - ∪︀-UKK - - - - - Kprinter - kprinter on uusi tehokas tulostustyökalu, jota kaikki &kde;-sovellukset käyttävät. Vastoin monia väärinkäsityksiä, kprinter ei osaa käyttää pelkästään ∪︀ia, vaan tukee monia tulostuksen eri alijärjestelmiä. Sitä käytettäessä on jopa mahdollista vaihtaa tulostuksen alijärjestelmää, myös tulostustöiden välillä, ilman asetusten tekemistä uudelleen. ∪︀in tarjoamien tehokkaiden ominaisuuksien ansiosta kprinter sopii parhaiten ∪︀in kanssa käytettäväksi. kprinter on "qtcups"-ohjelman, jota ei enää ylläpidetä aktiivisesti, perillinen. Se on perinyt qtcupsilta sen parhaat ominaisuudet ja siihen on lisätty lisäksi useita uusia. TÄRKEINTÄ: kprinteriä voi käyttää kaikkine ominaisuuksineen myös muissa kuin &kde;-sovelluksissa, kaikissa joissa voi määritellä oman tulostuskomennon. Näitä ovat muun muassa gv, Acrobat Reader, Netscape, Mozilla, Galeon, StarOffice, OpenOffice ja kaikki Gnome-ohjelmat. kprinter voi toimia myös "erillisenä" apuohjelmana, jonka voi käynnistää komentoriviltä tai Alt-F2 näppäimellä aukeavalta "pienoiskomentoriviltä". Sen avulla voi tulostaa useita tiedostoja eri kansiosta, eri tiedostomuodoissa, yhdessä tai useammassa tulostustyössä, ilman että tiedostoja täytyy ensin avata niiden sovelluksissa. (Tällä tavalla tuetut tiedostomuodot ovat &PostScript;, PDF, kansainvälinen- ja ASCII-teksti, sekä monet tunnetut grafiikkamuodot, kuten PNG, TIFF, JPEG, PNM, Sun RASTER, jne.) - QtCUPS - - - - - Lexmark - Lexmark oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka julkaisivat Linux-tulostinajurit joillekin tulostinmalleilleen. Nämä ajurit ovat kuitenkin vain binäärimuodossa (ei lähdekoodina), josta syystä niitä ei ole mahdollista liittää muihin vapaisiin tulostusohjelmistoprojekteihin. - - - - - Linuxprinting.org - Linuxprinting.org on WWW-sivusto, joka tarjoaa Linux-tulostusta koskevaa tietoa ja palveluja. Se on käyttökelpoinen myös *BSD:lle ja kaupallisille UNIX:eille.Sivustolta löytyy muun muassa hyödyllinen Foomatic-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää tulostusjonojen ja ajurien työkalupakki, joka kykenee siirtämään kaikki tulostusjonot, tulostimet ja asetustiedostot saumattomasti toiseen tulostusjärjestelmään ilman asetusten tekemistä.Sen avulla on mahdollista asettaa yhtenäisen käyttöliittymän läpi erilaisia tulostuksen alijärjestelmiä ja niiden vaatimia ajureita. Sivustossa ylläpidetään myös tulostustietokantaa (Printing Database), joka on kokoelma tietoa laitteista ja ajureista. Se osaa myös luoda automaattisesti tulostimien asetustiedostot mille tahansa tulostusjonon, ajurin ja laitteen yhdistelmälle, jonka tiedetään toimivan jossain yleisessä Linux- tai &UNIX;-tulostusjärjestelmässä. - Linuxprinting-tietokanta - - - - - - Linuxprinting.org-tietokanta - Tietokanta, joka sisältää eri tulostimiin sopivia laiteajureita, sekä työkaluja joiden avulla näitä ajureita voi käyttää eri järjestelmissä. Foomatic-työkalujen avulla voi luoda toimivat ajuritiedostot omalle tulostinmallille. - Foomatic - - - - - LPR/LPD-tulostus - Lyhenne, jonka jotkut katsovat tulevan nimestä Line Printing Request eli rivikirjoituspyyntö ja toiset nimestä Line Printer Remote eli etärivikirjoitin. - BSD-tyylinen tulostus - - - - - Magicfilter - Magicfilter on kehittynyt tulostussuodatin, joka tarjoaa, vastaavasti kuin APSfilter, automaattisen tiedostotyypin tunnistuksen ja, tähän tunnistukseen perustuen, automaattisen tiedostomuunnoksen tulostuskelpoiseen muotoon, riippuen kohdetulostimesta. - APSfilter - - - - - &MIME;-tyypit - Lyhenne nimestä Multipurpose (tai Multimedia) Internet Mail Extensions eli monikäyttöiset Internet-sähköpostin laajennukset (tai Internet-sähköpostin multimedialaajennukset). &MIME;-tyyppejä käytettiin alunperin binäärimuotoisen datan, kuten kuvia sisältävien sähköpostiliitteiden, siirtoon sellaisten sähköpostiyhteyksien läpi, jotka kykenivät siirtämään vain 7-bittisiä ASCII-merkkejä. Kuvatiedostot täytyi muuttaa tähän ASCII-muotoon. Myöhemmin tätä menetelmää laajennettiin kuvaamaan tiedostomuodot alustariippumattomalla, mutta samalla yksiselitteisellä, tavalla. Kaikki tuntevat esimerkiksi &Windows;in .doc-tiedostopäätteen &Microsoft; Word -tiedostoille. Tämä pääte on &Windows;-järjestelmässä kuitenkin monimerkityksinen: myös tavanomaiset tekstitiedostot tai Adobe Framemakerin tiedostot käyttävät .doc-päätettä, mikä aiheuttaa ongelmia. Jos alkuperäinen Word-tiedosto nimetään uudelleen muulla kuin .doc-päätteellä, ei tiedostoa voi enää avata Wordillä. &MIME;-tyypitetyissä tiedostoissa on aina mukana tunnistusmerkkijono, joka kuvaa niiden tiedostotyypin päälaji/alilaji-luokittelulla. Myös IPP-yhteyskäytännöllä tulostettavat tiedostot kuvataan käyttäen &MIME;-tyyppejä. &MIME;-tyypit rekisteröidään IANA-organisaatiossa (Internet Assigning Numbers Association), jotta ne pysyisivät yksiselitteisinä. Myös jotkin ∪︀in &MIME;-tiedostotyypit ovat rekisteröityjä, kuten application/vnd.cups-raster (∪︀in sisäistä rasterikuvamuotoa varten). -∪︀ Easy Software Products ESP PrintPro Gimp-Print - - - - PCL - Lyhenne nimestä Printer Control Language eli tulostimen hallintakieli, joka on Hewlett-Packardin kehittämä. PCL syntyi (versiossaan 1) yksinkertaisena komentojoukkona ASCII-muotoiselle tulostukselle; nykyään, versioissa PCL6 ja PCL-X, se kykenee tulostamaan kuvia ja värejä. Sitä ei kuitenkaan juurikaan käytetä &Microsoft; &Windows;- ja &HP-UX;-käyttöjärjestelmien (&HP;:n oma &UNIX;-merkki) ulkopuolella. -ESC/P &HP;/GL PDL &PostScript; - - - - PDL - Lyhenne nimestä Page Description Language eli sivunkuvauskieli. Sivunkuvauskielet kuvaavat sivun graafisen esitysmuodon abstrakteilla komentosarjoilla. Ennen kuin sivunkuvauskielellä kuvattu sivu saadaan varsinaisesti tulostettua paperille, täytyy se ensin tulkita joko tulostimessa tai tietokoneessa alemman tason ohjauskäskyinä. &PostScript; on tärkein sivunkuvauskieli &UNIX;-käyttöjärjestelmissä. -ESC/P &HP;/GL PCL &PostScript; - - - - Pikseli - (Pixel) Lyhenne nimestä Picture Element eli kuvaelementti. Tämä termi kuvaa rasterikuvan pienintä osaa, joko paperille tulostettuna tai kuvaruudulla. Yksiköt "ppi" (points per inch) ja DPI (dots per inch) eli pistettä tuumalle ovat kuvanlaadun ja tarkkuuden tärkeä mittari. -Suodatin Ghostscript &PostScript; Rasteri - - - - PJL - Lyhenne nimestä Print Job Language eli tulostustyökieli. Se on Hewlett-Packardin kehittämä tulostimien oletusasetusten ja tulostekohtaisten asetusten hallintaan tarkoitettu kieli. Sitä voi kuitenkin käyttää myös monissa muissa kuin HP:n omissa (PCL-)tulostimissa; myös monet &PostScript;- ja muut tulostimet ymmärtävät niille tulostustyön sisällä tai erillisenä signaalina lähetettyjä PJL-komentoja. - PCL - - - - - &PostScript; - &PostScript; (lyhennetään usein "PS") on &UNIX;-järjestelmissä vallitseva teollisuusstandardi tiedostojen tulostamisessa. Se on Adoben kehittämä ja tulostinvalmistajille ja ohjelmistoyrityksille lisensoima. Koska Adobe on julkaissut &PostScript;in tekniset tiedot, on ilmestynyt myös muiden julkaisemia toteutuksia &PostScript;ia tuottavista ja tulkitsevista ohjelmista; yksi parhaiten tunnetuista on Ghostscript, joka on tehokas PS-tulkki. -ESC/P &HP;/GL PCL PPD - - - - PPD - Lyhenne nimestä PostScript Printer Description eli PostScript-tulostinkuvaus; PPD:t ovat ASCII-tiedostoja, joihin on tallennettu kaikki tiedot tulostinmallin erikoiskyvyistä, sekä kykyjen (kuten kaksipuolisen tulostuksen) käyttöön tarvittavien (PostScript- tai PJL-) komentojen määrittelyt. Kuten lyhenteen selitys kertoo, käytettiin PPD-kuvauksia alunperin vain &PostScript;-tulostimille. ∪︀-tulostusjärjestelmä on kuitenkin laajentanut PPD-käsitteen myös muille tulostimille. &PostScript;-tulostimien valmistajat toimittavat PPD-tiedostot omille tulostimilleen. Niitä voi käyttää ∪︀in ja TDEPrintin kanssa minkä tahansa &PostScript;-tulostimen kaikkien ominaisuuksien käyttämiseen. TDEPrint-tiimi suosittelee alkunperin &Microsoft; Windowsissa käytettäväksi tarkoitettujen PPD-kuvauksien käyttöä. Muiden kuin PostScript-tulostimien PPD:t tarvitsevat vastaavan sopivan "suodattimen" &PostScript;-tulostustiedostojen muuttamiseen tulostimelle sopivaan muotoon. Tulostinvalmistajat eivät kuitenkaan (vielä) toimita tällaisia PPD/suodatin-yhdistelmiä. Sen jälkeen kun ∪︀issa alettiin käyttää PPD:itä, on vapaiden ohjelmien yhteisö saanut nopeasti aikaan tuen useimmille nykyisin käytetyille tulostinmalleille, PPD:iden ja perinteisten Ghostscript-suodattimien avulla. Huomaa kuitenkin, että tulosteen laatu vaihtelee suuresti aina korkeatasoisesta valokuvatulostuksesta (käyttäen Gimp-Printtiä useimpien Epson-mustesuihkutulostimien kanssa) hädin tuskin luettavaan laatuun (käyttäen Foomatic-kelpoisia Ghostscript-suodattimia Linuxprinting.org-tiedokannassa "verkonpainoiksi" luokiteltujen tulostinmallien kanssa). -∪︀ Linuxprinting.org &PostScript; - - - - PPD-O-Matic - PPD-O-Matic on joukko Linuxprinting.org-sivustossa toimivia ohjelmia, joita voi käyttää PPD-kuvaustiedostojen luomiseen mille tahansa tulostimelle, jonka tiedetään kykenevän tulostamaan Ghostscriptin avulla. Nämä PPD:t voi liittää ∪︀/TDEPrint-tulostusjärjestelmään, sekä PPD-yhteensopiviin sovelluksiin, kuten OpenOffice.org:iin, tulostustöiden eri asetusten tekemiseen. On useimmissa tapauksissa suositeltavaa käyttää "PPD-O-Matic":ia vanhemman ∪︀-O-Maticin sijaan. Luodaksesi PPD:n, mene tulostintietokantaan, valitse tulostinmalli, seuraa linkkiä joka näyttää mallille saatavilla olevat Ghostscript-suodattimet, valitse niistä yksi, napsauta "generate" (luo) ja lopuksi tallenna luotu tiedosto omaan tietokoneeseesi. Lue ohjeet tarkasti. Varmista, että Ghostscript-ohjelmapaketti on todella asennettuna koneessasi ja suodatin, jonka valitsit ennen PPD:n luontia, on asennettuna. -&PostScript; ∪︀-O-Matic Linuxprinting.org Foomatic - - - - printcap - "printcap"-tiedosto pitää vanhoissa BSD-tyylisissa tulostusjärjestelmissä sisällään tulostuksen kokoonpanotiedot. Tulostusjärjestelmä lukee tiedostoa selvittääkseen siitä mitä tulostimia järjestelmään on kytketty, mitä suodattimia niissä käytetään, missä tulostusjonon hakemisto sijaitsee, käytetäänkö otsikkosivuja, ja niin edelleen. Myös jotkin sovellukset vaativat lukuoikeuden printcap-tiedostoon saadakseen listan käytettävissä olevien tulostimien nimistä. - BSD-tyylinen tulostus - - - - - - Tulostin-MIB - Lyhenne nimestä Printer-Management Information Base eli tulostinhallintatietokanta; Tulostin-MIB:issä määritellään tulostimen sisälle tallennettavat parametrit, joita käytetään yhteyden saamiseen tulostimeen verkon läpi. Tämä on käyttökelpoista jos monia (joissain tapauksissa tuhansia) verkkotulostimia hallitaan keskitetysti SNMP:n (Simple Network Management Protocol, yksinkertainen yhteyskäytäntö verkonhallintaan) avulla. -PWG SNMP - - - - PWG - Lyhenne nimestä Printer Working Group. PWG on tulostinteollisuuden edustajien löyhä työryhmä, joka on menneinä vuosina kehittänyt erilaisia verkkotulostusta koskevia standardeja. IETF on myöhemmin hyväksynyt ne RFC-standardeina, kuten "Tulostin-MIB":n ja IPP-yhteyskäytännön. -&PostScript; IPP Tulostin-MIB SNMP - - - - print:/ -siirräntätyöskentelijä - Voit käyttää ilmausta "print:/..." päästäksesi nopeasti käsiksi KDE:n tulostusjärjestelmän resursseihin. Jos kirjoitat "print:/manager" Konquerorin sijainti-ikkunaan, pääset KDE:n tulostuksenhallintaan. Konqueror käyttää tämän mahdollistamiseen &kde;:n tunnettua "KParts" upotusteknologiaa. -IO Slave KParts - - - - - Tulostintietokanta - Tulostimien tietoja, kuten erikoiskykyjä, asetuksia ja ajureita, sisältävä tietokanta. - Linuxprinting-tietokanta - - - - - Qt∪︀ - Qt∪︀ ja KUPS ovat nykyään jo vanhentuneita KDE:n nykyisen tulostusjärjestelmän edeltäjiä, joita ei enää ylläpidetä. Kaikki qtcups-ohjelman hyvät puolet ovat edelleen saatavilla sen jälkeläisessä, kprinterissä, KDE:n uudessa tulostusdialogissa, jossa on paljon parannuksia qtcupsiin nähden. Kaikki kups-ohjelman hyvät ominaisuudet ovat edelleen saatavilla KDE:n tulostuksenhallinnasta (löytyy KDE:n ohjauskeskuksesta, sekä Konquerorista kirjoittamalla sijainti-ikkunaan "print:/manager"), monipuolisemmilla toiminnoilla ja vähemmillä ongelmilla. KUPSin kehittäjä, Michael Goffioul, toimii nykyään KDE:n tulostusjärjestelmän kehittäjänä -- oikein mukava ja tuottelias tyyppi, sekä nopea ohjelmavirheiden korjaaja. - Kprinter - - - - - Rasterikuva - Jokainen kuvaruudulla tai paperilla oleva kuva koostuu kuviosta eri värisiä ja (kenties) kokoisia pisteitä. Tällaista kutsutaan "rasterikuvaksi". Toinen kuvatyyppi on "vektorikuva", jonka sisältö kuvataan matemaattisten kaavojen avulla käyrinä, värisävyinä, muotoina ja täytettyinä alueina. Vektorikuvilla on usein pienempi tiedostomuoto ja niitä voi skaalata vapaasti mihin hyvänsä kokoon ilman, että kuvan informaatiosisältö tai laatu kärsivät. Vektorikuvia ei kuitenkaan voi tulostaa sellaisenaan, vaan ne täytyy aina "rasteroida" tai "renderöidä" tietyllä kuvatarkkuudella, johon tulostuslaite (näyttö tai tulostin) kykenee. Rasterointi tehdään rasteroijalla (RIP, Raster Image Processor), kuten Ghostscript-ohjelmistolla, tai muulla suodattimella. -Pikseli Ghostscript &PostScript; Suodatin RIP - - - - RIP - Lyhenne sanoista Raster Image Process(or) eli (yksinkertaisesti) rasteroija. Kun puhutaan tulostuksesta, tarkoittaa "RIP" laitteistoa tai ohjelmistoa, joka kykenee muuttamaan &PostScript;-muodossa (tai jossain muussa sivunkuvauskielellä esitetyssä tulostusmuodossa) olevan kuvan sellaiseen rasterimuotoon, jonka tulostin kykenee tulostamaan. &PostScript;-tulostimissa on sisäinen PostScript-rasteroija; rasterointi voi tapahtua sekä tulostimen sisällä että ulkoisesti. Ghostscript on monille &UNIX;-järjestelmille saatavilla oleva ohjelmisto, joka tarjoaa käyttäjän tietokoneessa toimivan ohjelmallisen rasteroinnin. Se muuntaa &PostScript;- tai muun sopivan datan sellaiseen muotoon, joka sopii lähetettäväksi tulostuslaitteelle. -Suodatin Ghostscript &PostScript; PDL Rasteri - - - - - RLPR (Etä-LPR) - Lyhenne nimestä Remote Line Printing Request eli etä-rivikirjoituspyyntö. RLPR on BSD-tyylinen tulostusjärjestelmä, jonka asentamiseen ei tarvitse pääkäyttäjän oikeuksia eikä "printcap"-tiedostoa jotta se toimisi: kaikki tulostusparametrit voidaan antaa komentoriviltä. RLPR on käyttökelpoinen monille sylimikrojen käyttäjille, jotka kytkeytyvät usein erilaisiin laitteisiin ja ympäristöihin. RLPR on mahdollista asentaa toimimaan kaikkien muiden tulostusjärjestelmien kanssa ja se tarjoaa erittäin joustavan ja nopean tavan asentaa tulostin suoraa käyttöä varten LPR/LPD:n kautta. KDE:n tulostuksenhallinnassa on "Lisää tulostin/luokka"-toiminto, joka tekee RLPR:n käytöstä vieläkin helpompaa. Myös kprinter-ohjelma (ja komento) antaa käyttäjän vaihtaa tulostuksen RLPR-järjestelmään milloin tahansa. -TDEPrint kprinter printcap - - - - - SNMP - Lyhenne nimestä Simple Network Management Protocol eli yksinkertainen yhteyskäytäntö verkon valvontaan; SNMP on erittäin yleisesti käytetty tapa eri tyyppisten verkkosolmujen (verkkoasemien, reitittimien, kytkimien, yhdyskäytävien, tulostimien, jne) etähallintaan. -PWG Tulostin-MIB - - - - SSL(3)-salaus - Lyhenne nimestä Secure Socket Layer eli turvallinen pistokekerros; SSL on Netscapen kehittämä kaupallinen salausmenetelmä HTTP-yhteyskäytännön yli tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. Sitä ollaan parhaillaan korvaamassa IETF-standardilla nimeltä TLS. - TLS - - - - - - SPOOLaus (jonotus) - Lyhenne sanoista Synchronous Peripheral Operations OnLine eli "synkroninen oheislaitetoimien kytkentä", joka tarjoittaa jonotusta; SPOOLaus eli jonotus tekee mahdolliseksi sen, että tulostusta tekevät sovellusohjelmat (ja niiden käyttäjät) voivat jatkaa työskentelyään rauhassa, samalla kun järjestelmän jonotusdemoni hoitaa tulostuksen taustalla. Demoni tallentaa tulostettavan tiedoston väliaikaiseen paikkaan, jossa se odottaa kunnes tulostin on valmis tulostamaan sen. - Demoni - - - - - - TLS-salaus - Lyhenne nimestä Transport Layer Security eli siirtokerroksen salaus; TLS on HTTP 1.1 -yhteyskäytännön yli tehtävän tiedonsiirron salausstandardi, joka määritellään RFC 2246 -standardissa. Vaikkakin se perustuu varhaisempaan (Netscapen kehittämään) SSL-salausstandardiin, ei se ole täysin yhteensopiva sen kanssa. - SSL(3) - - - - - - System V -tyylinen tulostus - Tämä on toinen perinteisen &UNIX;-tulostuksen tyyppi (verrattuna BSD-tyyliseen tulostukseen). Se käyttää eri komentoja (lp, lpadmin, ...) kuin BSD, mutta ei perustaltaan poikkea siitä. Näiden kahden tulostustavan välinen kuilu on kuitenkin riittävän suuri tehdäkseen niistä epäyhteensopivia, siten että BSD-asiakasohjelma ei kykene tulostamaan System V -tulostuspalvelimella vaivattomasti. IPP-yhteyskäytännön on tarkoitus ratkaista tämä ja monia muita ongelmia. -BSD-tyylinen tulostus IPP - - - - TurboPrint - Shareware-ohjelma, joka tarjoaa valokuvalaatuista tulostusta monien muistesuihkutulostimien kanssa. Se on käyttökelpoinen jos et muuten löydä ajuria tulostimellesi. Sen voi liittää joko perinteiseen Ghostscript-tulostusjärjestelmään tai moderniin ∪︀-järjestelmään. - Gimp-Print - - - - - XPP - Lyhenne nimestä X Printing Panel eli X-tulostuspaneeli; XPP oli ensimmäinen vapaiden ohjelmien graafinen tulostuskomento ∪︀-tulostusjärjestelmälle. Se oli Till Kamppeterin kehittämä ja toimi jossain määrin mallina &kde;:n "kprinter"-apuohjelmalle. - - - - - - - diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/CMakeLists.txt b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/CMakeLists.txt index 462938b2a7e..08f6604b729 100644 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/CMakeLists.txt +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/CMakeLists.txt @@ -4,3 +4,5 @@ tde_create_handbook( DESTINATION khelpcenter LANG fi ) + +tde_auto_add_subdirectories() diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/CMakeLists.txt b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/CMakeLists.txt new file mode 100644 index 00000000000..961f468d75f --- /dev/null +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/CMakeLists.txt @@ -0,0 +1,6 @@ +# This file is genereted by trinity-automake-cmake-convert script by Fat-Zer + +tde_create_handbook( + DESTINATION khelpcenter/glossary + LANG fi +) diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/Makefile.am b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/Makefile.am new file mode 100644 index 00000000000..7f61b7810d9 --- /dev/null +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/Makefile.am @@ -0,0 +1,4 @@ +KDE_LANG = fi +SUBDIRS = $(AUTODIRS) +KDE_DOCS = khelpcenter/glossary +KDE_MANS = AUTO diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/index.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/index.docbook new file mode 100644 index 00000000000..a4c22d88a6f --- /dev/null +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/index.docbook @@ -0,0 +1,183 @@ + + + + + + +]> + + +&glossary-tdeprinting; + Teknologiat + + Siirräntätyöskentelijä + Siirräntätyöskentelijöiden (IO Slave) avulla &kde;-sovellukset voivat ottaa yhteyden etäresursseihin yhtä helposti kuin paikallisiin resursseihin, tekemällä niistä verkkoläpinäkyviä. Etäresurssit voivat olla esimerkiksi FTP:llä tai SMB:lla jaettuja tiedostoja. +SMB &kde; + + + TDEIO + &kde;:n siirräntäjärjestelmä, joka käyttää siirräntätyöskentelijöitä (IO Slaves). +Siirräntätyöskentelijä &kde; + + + KParts + KParts on upotusteknologia, joka mahdollistaa eri &kde;-sovellusten upottamisen toisiin &kde;-sovelluksiin. Esimerkiksi &konqueror;-selaimen käyttämä tekstinäyttö on KPart-upotus. + &konqueror; + + + + KSycoca + KSycoca on järjestelmän asetusten välimuisti (&kde; System Configuration Cache) joka nopeuttaa esimerkiksi valikkojen selaamista. + KBuildSycoca + + + + + + XFree86 + + Antialiasointi + Antialiasointi eli aliasilmiön esto tarkoittaa yleensä kuvaruudulla näkyvien kirjasinten pehmennystä. &Qt;-ohjelmakirjaston versio 2.3.0 tai uudempi yhdessä XFree86 version 4.x:n kanssa mahdollistavat kirjasinten pehmennyksen myös &kde;:ssä. +&kde; &Qt; + + + X-palvelin + X-palvelin on perusta, jonka päälle erilaiset graafiset käyttöliittymät, kuten &kde;, on rakennettu. Se käsittelee perustoiminnot, kuten hiiren ja näppäimistösyötteen (sekä omalta tietokoneelta että etäyhteyttä käytettäessä toisilta tietokoneilta) ja tarjoaa ohjelmille perusedellytykset grafiikan piirtämiseen kuvaruudulle. +&kde; &GUI; + + + + + Sovellukset + + KBuildSycoca + KBuildSycoca on komentoriviltä käytettävä ohjelma, joka rakentaa niin kutsutun KSycocan eli järjestelmän asetusten välimuistin uudelleen. Sen käyttäminen voi tulla tarpeen, jos esimerkiksi jotkin &kde;:n ohjauskeskuksen asetusmoduulit puuttuvat. +KSycoca &kcontrol; + + + &kcontrol; + Tämä on &kde;:n ohjauskeskuksen ja sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. &kde;:n ohjauskeskus mahdollistaa lähes kaikkien &kde;:n asetusten muuttamisen. + &kde; + + + + &kicker; + &kicker; on &kde;:n käynnistyspaneelin nimi ja samalla sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. +&kde; Paneeli + + + &konqueror; + &konqueror; on &kde;:n tiedostonhallitsin, WWW-selain, kuvankatseluohjelma ja paljon muuta. Löydät &konqueror;ista lisätietoja sivulta www.konqueror.org. + &kde; + + + + &ksirc; + &ksirc; on &kde;:n mukana tuleva IRC-keskustelujärjestelmän asiakasohjelma. Voit käyttää &ksirc;:iä keskustelemiseen kaikissa IRC-verkoissa. + IRC + + + + + + Työpöytäsanasto + + Vetäminen ja pudottaminen + Vetäminen ja pudottaminen on toiminto, joka helpottaa tekstin, kuvien ja tiedostojen kopioimista ja siirtämistä paikasta toiseen. Vetäminen ja pudottaminen tehdään hiirellä, painamalla hiirellä esimerkiksi kuvaketta &konqueror;in ikkunassa, vetämällä se hiiriosoittimella toiseen ikkunaan pitäen hiiripainike jatkuvasti painettuna ja lopuksi vapauttamalla hiiripainike, jolloin kuvake (tai sen esittämä sisältö) putoaa kohdeikkunaan. + &konqueror; + + + + &GUI; + Graafinen käyttöliittymä, lyhenne sanoista Graphical User Interface. Jokainen työpöytäympäristö, kuten &kde;, on graafinen käyttöliittymä. Useimmissa graafisissa käyttöliittymissä on "ikkunoita" ja ne mahdollistavat hiiren käytön ohjelmien hallintaan. + &kde; + + + + &kde; + Lyhenne nimestä K Desktop Environment eli K-työpöytäympäristö. &kde; on johtava graafinen käyttöliittymä &UNIX;-pohjaisille käyttöjärjestelmille. Yksityiskohtaisia lisätietoja on saatavilla www.kde.org-sivuilta. + &GUI; + + + + Gnome + + Lyhenne nimestä GNU Network Object Model Environment eli GNU verkko-oliomalliympäristö. Gnome on yksi johtavista graafisista käyttöliittymistä &UNIX;-käyttöjärjestelmille. + &GUI; + + + + Paneeli + Viittaa paneeliin (nimeltään &kicker;), joka yleensä sijaitsee kuvaruudun alareunassa. +&kde; &kicker; + + + kaappaminen + Äänitteen lukeminen CD-levyltä ja tallentaminen kiintolevylle. + + + + + + &kde;:n kehitys + + &Qt; + &kde;:n graafinen käyttöliittymä on rakennettu &Qt;-ohjelmakirjaston päälle. Qt tarjoaa monia ikkunoiden ja työpöydän muodostamiseen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä (niin kutsuttuja widgettejä). Lisätietoja &Qt;:stä löytyy osoitteesta www.trolltech.com. +&kde; &GUI; Widget + + + i18n + Lyhenne englannin kielen sanasta internationalization, joka tarkoittaa kansainvälistämistä. Kun ohjelma on internationalisoitu hyvin, eivät sen kääntäminen tietyille kielille tai maakohtaisten asetusten tekeminen vaadi lainkaan ohjelmointia. &kde; tukee monia eri kieliä ja i18n-tekniikat helpottavat sen käyttöliittymän ja ohjekirjojen kääntämistä kaikille näille kielille. Lisätietoja &kde;:n internationalisoinnista on saatavilla sivulta i18n.kde.org. +&kde; &GUI; + + + l10n + Lyhenne englannin kielen sanasta localization, joka tarkoittaa lokalisointia eli kotoistusta. Lokalisointi on ohjelman sovittamista paikalliseen ympäristöön ja sisältää esimerkiksi kielen kääntämisen ja valuutan nimen tai ajan kirjoitusmuodon määrittelemisen. Jos ohjelma on internationalisoitu hyvin (kts. i18n), ei lokalisointi vaadi lainkaan ohjelmointia. + i18n + + + + Käyttöliittymäelementti + Käyttöliittymäelementtejä ovat vierityspalkit, painikkeet, syöttökentät ja muut elementit, joita käytetään &kde;:n graafisessa käyttöliittymässä. +&kde; &GUI; + + + CVS + + Lyhenne nimestä Concurrent Version System eli samanaikainen versiointijärjestelmä. CVS on paljon käytetty tapa hallita tiedostojen versioita, erityisesti ohjelmankehityksessä. Se mahdollistaa useamman kuin yhden henkilön helpon työskentelyn samassa projektissa. Kuvaus &kde;:n viimeisimmän kehitysversion lähdekoodin noutamisesta CVS:llä on saatavilla sivulta http://www.kde.org/anoncvs.html. Lisätietoja CVS:stä on saatavilla sivuilta www.cvshome.org. + + + + + + Sekalaista + + RFC + Lyhenne sanoista Request For Comment eli kommenttipyyntö. RFC on IETF-organisaation tapa julkaista uusia yhteyskäytäntöjä ja menetelmiä Internet-yhteisön arvioitavaksi. Vaikkakaan RFC:t eivät ole pakollisia, monet sovellukset silti noudattavat niitä, sen jälkeen kun yhteisö on ne hyväksynyt. Lisätietoja RFC:istä on löydettävissä RFC-kotisivuilta. + + + + + + Yhteyskäytännöt + + SMB + Lyhenne nimestä Server Message Block eli palvelinviestilohko. SMB on verkkoyhteyskäytäntö, jota käytetään &Microsoft; &Windows; -verkoissa pääsyyn toisten tietokoneiden tiedostokansioihin. + Siirräntätyöskentelijä + + + + IRC + Lyhenne nimestä Internet Relay Chat eli Internet-keskustelu. Tarkoittaa RFC 1459 -standardissa määriteltyä yhteyskäytäntöä, joka mahdollistaa tosiaikaisen tekstimuotoisen keskustelun. + RFC + + + + host eli isäntä + Isäntäkoneen eli verkkoaseman tunnus. Isäntäkoneen tunnus voi olla joko tunnus /etc/hosts-tiedostossa (kuten muntietokone), Internet-nimi(www.kde.org) tai IP-osoite (192.168.0.10). + + + + diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/tdeprintingglossary.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/tdeprintingglossary.docbook new file mode 100644 index 00000000000..86ac7dc67a3 --- /dev/null +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/tdeprintingglossary.docbook @@ -0,0 +1,458 @@ + + + + Tulostaminen + + + + ACL:t + Lyhenne sanoista Access Control Lists eli pääsynvalvontalistat. Pääsynvalvontalistoja käytetään käyttäjän pääsyoikeuden tarkistamiseen resursseihin pääsemiseksi. Tulostuksen ACL-tuki on käytettävissä ∪︀-tulostusjärjestelmässä. ACL-tuki tulee kehittymään tulevissa ohjelmaversioissa. + Todentaminen + + + + + AppSocket-yhteyskäytäntö + AppSocket on tulostettavan datan siirtoon käytettävä yhteyskäytäntö, jota kutsutaan usein myös nimellä "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). &Hewlett-Packard; on tehnyt AppSockettiin joitain pieniä lisäyksiä ja markkinoinut sitä menestyksekkäästi tuotenimellä "&HP; JetDirect". +&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö Suora TCP/IP-tulostus + + + + APSfilter + APSfilter on tulostussuodatin, jota käytetään pääasiassa  "perinteisessä" &UNIX;-tulostuksessa (BSD-tyylinen LPD). Se on "kaikki samassa"-suodattimeksi naamioitu kehittynyt sovitinohjelma, joka kutsuu varsinaisia suodattimia tarpeellisten tehtävien suorittamiseen. Se lähettää tulostustyöt automaattisesti näiden suodattimien läpi, perustuen sen suorittamaan analyysiin tulostettavan tiedoston tyypistä. APSfilter-ohjelman on kehittänyt ja sitä ylläpitää Andreas Klemm. APSfilter on samankaltainen kuin Magicfilter ja käyttää tiedostomuunnoksiin pääasiassa Ghostscriptiä. Jotkin Linux-jakeluversiot (kuten &SuSE;) käyttävät APSfilteriä, toiset Magicfilteriä (kuten &RedHat;), kun taas joissain (kuten *BSD:ssä) on valittavissa molemmat. ∪︀-tulostusjärjestelmä ei tarvitse APSfilteriä, sillä siinä on sisäinen &MIME;-tyyppeihin perustuva tiedostotyypin tunnistus ja oma suodatuslogiikka. +Ghostscript Magicfilter &MIME;-tyypit printcap + + + + Todentaminen + Tietyn henkilön henkilöllisyyden tarkistamista, esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan tai varmenteen avulla, kutsutaan usein todentamiseksi, tunnistamiseksi tai varmentamiseksi. Kun käyttäjä on tunnistettu, voi hän saada pääsyn pyytämäänsä resurssiin, riippuen resurssille määriteltyistä käyttöoikeuksista. Käyttöoikeuksien tarkistus voi perustua esimerkiksi pääsynvalvontalistoihin (ACL). + ACL:t + + + + + Kaksisuuntainen viestintä + Tulostukseen liittyen, palvelin tai oma tietokone voi saada tulostimelta lisätietoja, kuten tilaviestejä, joko kyselyn tuloksena tai pyytämättä. AppSocket-yhteyskäytäntö (toiselta nimeltään &HP; JetDirect), ∪︀-tulostusjärjestelmä ja IPP-yhteyskäytäntö tukevat kaksisuuntaista viestintää, mutta LPR/LPD ja BSD-tyylinen tulostus eivät. +AppSocket-yhteyskäytäntö ∪︀ Suora TCP/IP-tulostus &HP; JetDirect IPP LPR/LPD + + + + BSD-tyylinen tulostus + Yleinen nimi perinteisen &UNIX;-tulostusmenetelmän eri muunnelmille. Sen ensimmäinen versio ilmaantui 70-luvun alussa BSD &UNIX;-käyttöjärjestelmässä ja se kuvattiin muodollisesti RFC 1179 -standardissa vasta vuonna 1990. Kun BSD:n "etä"-tulostus alunperin suunniteltiin, olivat tulostimet kytketty tietokoneeseen joko sarjayhteydellä tai muuten suoraan (Internetissä oli tuskin enempää kuin 100 konetta!). Tulostimet käyttivät jatkuvaa reijitettyä paperia, joka syötettiin tulostimelle traktorimekanismilla. Tulostimet hakkasivat yksinkertaisia rivejä ASCII-koodattua tekstiä pöydän alla olevasta pahvilaatikosta vedettävälle paperille, joka tuli tulostimesta ulos laskostettuna "paperikäärmeenä". Etätulostus tarkoitti tulostuksen pyytämistä viereisessä huoneessa olevasta tietokoneesta. Kuinka teknologia onkaan muuttunut! Nykytulostimet käyttävät pääasiassa irtoarkkeja ja niissä on sisäänrakennettua älykkyyttä sivujen rasterikuvien piirtämiseen, jotka lähetetään niille käyttäen jotain ilmaisukykyistä sivunkuvauskieltä (PDL, Page Description Language). Monet tulostimet ovat itsenäisiä verkkoasemia, jotka on kytketty mahdollisesti miljoonien käyttäjien verkkoon... Tämä on erinomainen näyte &UNIX;-filosofian joustavuudesta, joka on mahdollistanut "rivikirjoittamisen" luotettavan toiminnan jopa näissä nykyisissä olosuhteissa. Mutta on vihdoin tullut aika siirtyä kohti jotain uutta -- IPP:tä. +IPP ∪︀ LPR/LPD-tulostus + + + + ∪︀ + Lyhenne sanoista Common UNIX Printing System eli yleinen UNIX-tulostusjärjestelmä. ∪︀ on nykyaikaisin &UNIX;- ja Linux-käyttöjärjestelmissä käytettävä tulostusjärjestelmä, joka tarjoaa tulostuspalveluja myös muille alustoille kuten &Microsoft; &Windows;- ja Apple &MacOS; -asiakkaille. Koska se perustuu IPP-yhteyskäytäntöön, kykenee se välttämään kaikki vanhan tyylisen BSD-tulostuksen ongelmat ja tarjoaa varmennuksen, salauksen, pääsynvalvontalistat ja monia muita ominaisuuksia. Samalla se on BSD-tyylisen LPR/LPD:n avulla riittävän yhteensopiva taaksepäin voidakseen palvella kaikkia vanhoja asiakasohjelmia, jotka eivät vielä kykene IPP:hen. ∪︀ kykenee hallitsemaan kaikkia &PostScript;-tulostimia käyttämällä laitevalmistajien toimittamia PPD-tulostinkuvaustiedostoja (PostScript Printer Description file), jotka oli alunperin tarkoitettu tulostukselle vain &Microsoft; Windows NT -käyttöjärjestelmässä. &kde;-tulostus toimii parhaiten käyttämällä ∪︀:ia. +ACL:t Varmentaminen BSD-tyylinen tulostus IPP TDEPrint LPR/LPD PPD + + + + + ∪︀-UKK + Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK) ∪︀ista on saatavilla vain saksaksi (käännös on tulossa). ∪︀-FAQ on arvokas lähde joka vastaa ∪︀in uusien käyttäjien moniin kysymyksiin. + TDEPrint-käsikirja + + + + + + ∪︀-O-Matic + ∪︀-O-Matic oli ensimmäinen "kolmannen osapuolen" liitännäinen ∪︀-tulostusjärjestelmään. Se on saatavilla Linuxprinting.org-sivustosta, joka tarjoaa PPD-tiedostojen luontipalvelun. Se ohjaa tulostuksen, yhdessä ylimääräisenä ∪︀-taustalisäkkeenä asennettavan cupsomatic-ohjelman kanssa, sisäisestä pstops-suodattimesta sopivien Ghostscript-suodattimien ketjuun. Suodatuksen jälkeen se antaa tulostusdatan takaisin ∪︀in taustajärjestelmänä toimivaan tulostusjonoon tulostimelle lähetettäväksi. Tällä tavalla ∪︀-O-Matic tarjoaa tuen kaikille sellaisille tulostimille, jotka ovat aiemmin toimineet "perinteisessä" Ghostscript-ympäristössä. ∪︀-O-Matic on nykyään korvattu kyvykkäämmällä PPD-O-Maticilla. +cupsomatic PPD-O-Matic Foomatic + + + + + cupsomatic + cupsomatic on ohjelma, joka tarvitaan järjestelmässäsi (Perl-asennuksen lisäksi), jotta ∪︀-O-Maticilla tai PPD-O-Maticilla luodut PPD-ohjaimet toimisivat ∪︀:in kanssa. Sen on kehittänyt Grant Taylor, Linux-tulostus HOWTO:n kirjoittaja ja Linuxprinting.org-sivuston tulostintietokannan ylläpitäjä. +∪︀-O-Matic Foomatic cupsomatic + + + + Demoni + (Daemon) Lyhenne sanoista Disk and execution monitor eli levy- ja suoritusvalvoja; kaikissa &UNIX;-järjestelmissä on demoneita, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä ilman käyttäjän ohjausta. &Microsoft; &Windows;issa vastaavia ohjelmia ja niiden suorittamia tehtäviä kutsutaan "palveluiksi" (services). LPD (Line Printer Daemon eli rivikirjoitindemoni) on yksi esimerkki vanhemmissa &UNIX;-järjestelmissä käytetyistä demoneista. ∪︀in, joka myös toimii demonin välityksellä, odotetaan tulevan &UNIX;-maailmassa LPD:n seuraajaksi. + SPOOLing + + + + + Tietokanta, Linuxprinting.org + Jo monia vuosia sitten, kun tulostus oli Linuxissa vielä vaikeaa ja useimmat Linux-käyttäjät tunsivat vain komentorivitulostuksen, eikä tulostinkohtaisia tulostusasetuksia voinut vielä tehdä, Grant Taylor, "Linux-tulostaminen HOWTO":n kirjoittaja, keräsi kaiken löytämänsä tiedon tulostimista, ajureista ja suodattimista tietokannaksi. Kun ∪︀-tulostusjärjestelmä laajensi PPD-ajureiden käytön myös muihin kuin PostScript-tulostimiin, Grant ymmärsi tietokantansa mahdollisuudet: jos tulostinmäärittelyt laitettaisiin PPD-yhteensopiviin tiedostoihin, saataisiin ∪︀in koko teho hyödynnettyä myös perinteisillä tulostusajureilla. Tämä on sittemmin kehittynyt laajemmaksi toiminnoksi, joka tunnetaan nimellä "Foomatic". Foomatic laajentaa muiden kuin ∪︀-tulostusjonojen (LPR/LPD, LPRng, PDQ, PPR) kykyjä käyttämällä ∪︀issa käytettyjä menetelmiä. Linuxprinting-tietokanta ei ole tarkoitettu vain Linuxille -- muidenkin &UNIX;-pohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten *BSD:n ja &MacOS; X:n, käyttäjät voivat hyötyä tietokannan sisältämistä tiedoista ja ohjelmista. +Foomatic Linuxprinting-tietokanta + + + + Suora TCP/IP-tulostus + Tämä menetelmä käyttää tavallisesti TCP/IP-yhteyskäytännön porttia numero 9100 yhteyden ottamiseen tulostimelle. Se toimii monien nykyaikaisten verkkotulostimien kanssa ja siinä on joitain etuja LPR/LPD-tulostukseen nähden; se on nopeampi ja tukee palautteen vastaanottamista tulostimelta takaisin tulostuksen lähettäneelle tietokoneelle. +AppSocket-yhteyskäytäntö &HP; JetDirect -yhteyskäytäntö + + + + + Ajurit, tulostinajurit + Nimi "tulostinajuri" ei sovellu Linux- tai &UNIX;-käyttöjärjestelmiin aivan täsmällisesti, siinä merkityksessä kuin sitä käytetään &Microsoft; &Windows; -käyttöjärjestelmässä. &UNIX;:issa "ajurin" toiminnallisuus saadaan aikaiseksi usean eri modulaarisen komponentin yhteistoiminnalla. "Suodattimet" muodostavat &UNIX;-tulostinajurien ytimen. Suodattimet muuntavat tulostustiedostoja tietystä syötemuodosta sellaiseen, jonka käytettävä tulostin hyväksyy. Monissa tapauksissa on tarpeellista yhdistää useita suodattimia "suodatinketjuksi", jonka tekemän viimeisen muunnoksen tulos lähetetään tulostimelle. Varsinainen tulostusdatan siirto tulostuslaitteelle tapahtuu erillisen taustaprosessin toimesta. +Suodatin PPD:t + + + + Easy Software Products + Mike Sweetin yritys, joka on antanut vapaiden ohjelmistojen yhteisölle monia merkittäviä ohjelmistotuotteita, mukaan lukien Gimp-Printin alkuperäisen version, EPM-ohjelmistopaketointityökalun ja HTMLDOC-dokumentaatiojärjestelmän (jota "Linux-dokumentaatioprojekti"käyttää HOWTO:jen PDF-versioiden tekemiseen) -- mutta erityisesti ∪︀in ('Common &UNIX; Printing System' eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). Easy Software Products rahoittaa liiketoimintansa myymällä kaupallista versiota ∪︀ista, nimeltään ESP PrintPro, joka sisältää joitain ammattikäyttöön tarkoitettuja parannuksia. +∪︀ ESP PrintPro ESP Gimp-Print + + + + Salaus + Luottamuksellisen datan salaus on tärkeää, jos aiot siirtää sen Internetin läpi tai edes paikallisverkossa. Tulostus perinteisten yhteyskäytäntöjen avulla ei ole lainkaan salattua ja &PostScript;- tai PCL-muotoisen tulostusdatan salakuunteleminen verkossa on erittäin helppoa. Siksi IPP-yhteyskäytännön suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisuus käyttää erilaisia salausmekanismeja helposti lisäkkeinä, samalla tapaa kuin HTTP-liikenteessä käytettyjä SSL- ja TLS-salausstandardeja. +Pääsyoikeuksien tarkistaminen ∪︀ IPP SSL TLS + + + + + Epson + Epson-mustesuihkutulostimet ovat vapaiden tulostinajurien parhaiten tukemia tulostimia, sillä yritys on avoimesti luovuttanut laitteidensa teknisten tiedot ajurien kehittäjille. Gimp-Print -tulostusajurien saavuttama erinomainen tulostuslaatu Epson Stylus -sarjan tulostimilla on tämän avoimuuden ansiota. Epson on myös maksanut vapaita tulostinajureita tuottaneelle Easy Software Products -yritykselle Ghostscriptin ("ESP GhostScript") parannetun version kehittämisestä Epsonin tulostimien tuen parantamiseksi. + ESP Ghostscript + + + + + + Koodinvaihtojaksot + Ensimmäiset koskaan tehdyt tulostimet tulostivat vain ASCII-koodattua dataa. Uuden rivin tai sivun vaihto tapahtui tietyillä komentojaksoilla, jotka alkoivat erityisellä [ESC]-koodinvaihtomerkillä. &HP; kehitti tätä menetelmää PCL-ohjauskielensä eri versioissa, kunnes siitä kehittyi se täydellisen ilmaisuvoimainen sivunkuvauskieli (PDL, Page Description Language), jota nykyään käytetään. +PCL PDL + + + + ESC/P + Lyhenne sanoista Epson Standard Codes for Printers eli Epsonin standardikoodit tulostimille. Epsonin ECP/P on yksi parhaiten tunnetuista tulostinkielistä, yhdessä &PostScript;in ja PCL:n kanssa. +PCL &PostScript; hpgl + + + + ESP + Lyhenne Easy Software Products -yrityksen nimestä. ESP on yritys joka kehitti ∪︀in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). +Easy Software Products ∪︀ ESP PrintPro + + + + + ESP Ghostscript + Easy Software Product -yhtiön ylläpitämä versio Ghostscript-tulostusohjelmasta. Se sisältää esikäännetyt Gimp-Print -ajurit monille mustesuihkutulostimille ja joitain muita lisäetuja. ESP Ghostscriptillä on mahdollista saada valokuvatason tulostuksia monilla tulostimilla, erityisesti Epson Stylus -tulostimilla. ESP Ghostscript on lisensoitu vapaan GPL-lisenssin alaisuudessa. +Easy Software Products ∪︀ ESP PrintPro + + + + ESP PrintPro + ∪︀in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;- tulostusjärjestelmä) kehittäjät myyvät tätä kaupallista parannusta ∪︀iin. Sen mukana tulee 2,300 tulostinajuria monille kaupallisille &UNIX;-alustoille. ESP PrintPro:n on tarkoitus olla "heti käytettävissä", korkeintaan vähäisillä käyttäjien ja ylläpitäjien määrityksillä. ESP myy myös tukisopimuksia ∪︀in ja PrintPro:n käyttäjille. Tämä kaupallinen tukipalvelu rahoittaa ohjelmoijia jotka kehittävät ∪︀in vapaata versiota. + ∪︀ + + + + + Suodatin + Suodattimet ovat yleisesti ohjelmia, jotka lukevat syötedataa, tekevät sille jotain ja tulostavat sen tulostedatana. Kun puhutaan tulostuksesta, ovat suodattimet ohjelmia, jotka voivat muuttaa kirjoittimella tulostettavaksi tarkoitetun, mutta väärässä tiedostomuodossa olevan, tiedoston tulostettavaan muotoon. Toisinaan täytyy käyttää kokonaisia "suodatinketjuja" tiedostojen muuntamiseen, putkittamalla yhden suodattimen ulostulo seuraavan syötteeksi. +Ghostscript RIP + + + + Foomatic + Foomatic on yleisnimi, joka kattaa joukon erilaisia työkaluja Linuxprinting.org-sivustossa. Näiden työkalujen tarkoituksena on tehdä perinteisten Ghostscript- ja muiden tulostussuodattimien käytöstä helpompaa ja laajentaa niiden kykyjä lisäämällä enemmän asetusparametreja. Foomaticin eri tyyppejä ovat ∪︀-O-Matic, PPD-O-Matic, PDQ-O-Matic, LPD-O-Matic, PPR-O-Matic, MF-O-Matic ja Direct-O-Matic. Kaikki nämä ohjelmat mahdollistavat tulostimien asetustiedostojen automaattisen luomisen, valitsemalla sopiva tulostinmalli ja kyseiselle mallille suositeltu tai vaihtoehtoinen ajuri. Foomatic on vähitellen kehittynyt "metajonoksi", joka mahdollistaa yhtenäistettyjen komentojen käyttämisen Foomaticin takana olevan tulostus-alijärjestelmän asetusparametrien asettamiseen (tämä on kuitenkin paljon monimutkaisempaa kuin TDEPrintin graafinen käyttöliittymä, jonka avulla voi myös tehdä samantapaisia tehtäviä eri tulostusjärjestelmillä). +∪︀-O-Matic PPD-O-Matic cupsomatic + + + + Ghostscript + Ghostscript on ohjelmallisesti toteutettu &PostScript;-rasteroija (RIP), jonka on alunperin kehittänyt L. Peter Deutsch. Ghostscriptistä on aina saatavilla vapaaseen käyttöön ja levitykseen tarkoitettu GPL-lisensoitu, yleensä noin vuoden vanha versio, kun uusinta versiota myydään kaupallisesti toisenlaisen lisenssin alaisuudessa. Ghostscriptiä käytetään laajasti Linux- ja &UNIX;-käyttöjärjestelmien tulostusjärjestelmissä &PostScript;-sivunkuvausten muuttamiseen rasteridataksi, joka sopii lähetettäväksi muille kuin &PostScript;-tulostimille. +&PostScript; RIP + + + + Gimp-Print + Gimp-Print oli alunperin suositulle Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle tarkoitettu tulostukseen käytetty liitännäinen, mutta sittemmin se on levinnyt myös yleisempään käyttöön ja sen koodipohja on käännettävissä myös moniin muihin ohjelmiin. Gimp-Printiä käytetään nykyään monissa PPD-tulostinkuvauksissa ja yhdistetyissä suodattimissa, jotka toimivat saumattomasti ∪︀in kanssa tarjoten tuen noin 130eri tulostinmallille, usein valokuvatason tulostukseen. Toisekseen sitä käytetään Ghostscript-suodattimessa, jota mikä tahansa muu ohjelmallista kuvanrasterointia (RIP) tarvitseva ohjelma voi käyttää. Lisäksi sitä voivat käyttää kaikki muut ohjelmat, jotka tarvitsevat rasterointifunktioita suoraan. +Lexmark-ajurit RIP Ghostscript + + + + &HP; + Lyhenne nimestä Hewlett-Packard; yksi ensimmäisistä tulostimia valmistaneista yrityksistä, jotka julkaisivat tulostimilleen Linux-ajurit. Hewlett-Packard on sittemmin julkaissut myös "HPIJS"-ajuripaketin vapaalla lisenssillä lähdekoodeineen. Hewlett-Packard on ensimmäinen näin tehnyt tulostinvalmistaja. HPIJS tukee useimpia nykyisiä InkJet- ja DeskJet-tulostinmalleja. + + + + + + &HP;/GL + Lyhenne nimestä &HP; Graphical Language eli Hewlett-Packardin graafinen kieli. HP/GL on pääasiassa piirtureiden käyttämä tulostinkieli. Monet tietokoneavusteiseen suunnitteluun tarkoitetut CAD-ohjelmat tulostavat &HP;/GL-tiedostoja. +ESC/P PCL &PostScript; + + + + &HP; JetDirect -yhteyskäytäntö + Hewlett-Packardin tavaramerkki, joka tarkoittaa heidän toteutustaan tulostuksen tiedonsiirrossa käytettävästä yhteyskäytännöstä, joka tunnetaan yleisemmin nimellä AppSocket-yhteyskäytäntö tai "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). +AppSocket-yhteyskäytäntö Suora TCP/IP-tulostus + + + + IETF + Lyhenne nimestä Internet Engineering Task Force, joka on Internet-, ohjelmisto- ja laitteistoasiantuntijoiden ryhmittymä. Nämä asiantuntijat neuvottelevat uusista verkkoteknologioista ja päätyvät usein lopputuloksiin, joita usein pidetään standardeina. "TCP/IP" on tunnetuin esimerkki tällaisista standardeista. IETF-standardit, sekä niiden luonnokset, keskustelut, ideat ja monet käyttökelpoiset ohjeet julkaistaan sarjassa "RFC"-dokumentteja. +IPP PWG RFC + + + + IPP + Lyhenne nimestä Internet Printing Protocol eli Internet-tulostuksen yhteyskäytäntö. IPP on Printer Working Groupin (PWG) suunnittelema yhteyskäytäntö, joka on määritelty sarjassa IETF:n hyväksymiä RFC-dokumentteja. IPP on täysin uusi verkkotulostuksen arkkitehtuuri, mutta se käyttää erittäin hyvin tunnettua ja laajalti käytettyä tapaa varsinaiseen tiedonsiirtoon, nimittäin HTTP versio 1.1:tä! Välttämällä keksimästä pyörää uudelleen ja käyttämällä olemassaolevaa Internet-standardia, IPP:hen on suhteellisen helppoa liittää muita HTTP-yhteensopivia standardimekanismeja, kuten varmennustekniikoita, siirretyn datan SSL- tai TSL-salauksen ja LDAP:in hakemistopalveluita varten (tulostimia, laiteasetuksia, ajureita, hintoja ja verkkoa koskevien tietojen jakamiseen tai salasanojen tarkistamiseen). +∪︀ PWG IETF RFC TLS + + + + TDEPrint + TDEPrint on &kde;:n versiossa 2.2 ja sitä uudemmissa oleva tulostusjärjestelmä, jonka avulla voi hallita tulostuksen eri alijärjestelmien (∪︀, BSD-tyylinen LPR/LPD, RLPR, jne) ominaisuuksia ja asetuksia helppokäyttöisten graafisten käyttöliittymien avulla. Päivittäisessä käytössä tärkein ohjelma on "kprinter", uusi graafisen käyttöliittymän tarjoava tulostuskomento (monet ohjelmat käyttävät sitä sisäisesti tulostamiseen). Huomaa, että TDEPrintissä ei ole omaa tulostustöiden jonotusmekanismia eikä &PostScript;-käsittelyä -- näissä toiminnoissa se turvautuu valittuun tulostuksen alijärjestelmään. Se kuitenkin tarjoaa omia lisäominaisuuksiaan näiden taustalla olevien alijärjestelmien päälle. +BSD-tyylinen tulostus ∪︀ kprinter TDEPrint-käsikirja + + + + + TDEPrint-käsikirja... + ...on hakuteos joka kuvaa KDE:n tulostusjärjestelmän käyttäjille ja ylläpitäjille tarkoitetut toiminnot. Pääset lukemaan käsikirjaa joko KDE Ohjeesta tai Konquerorista kirjoittamalla "help:/tdeprint" sijaintikenttään. TDEPrint-käsikirja on Kurt Pfeiflen kirjoittama ja ylläpitämä. + ∪︀-UKK + + + + + Kprinter + kprinter on uusi tehokas tulostustyökalu, jota kaikki &kde;-sovellukset käyttävät. Vastoin monia väärinkäsityksiä, kprinter ei osaa käyttää pelkästään ∪︀ia, vaan tukee monia tulostuksen eri alijärjestelmiä. Sitä käytettäessä on jopa mahdollista vaihtaa tulostuksen alijärjestelmää, myös tulostustöiden välillä, ilman asetusten tekemistä uudelleen. ∪︀in tarjoamien tehokkaiden ominaisuuksien ansiosta kprinter sopii parhaiten ∪︀in kanssa käytettäväksi. kprinter on "qtcups"-ohjelman, jota ei enää ylläpidetä aktiivisesti, perillinen. Se on perinyt qtcupsilta sen parhaat ominaisuudet ja siihen on lisätty lisäksi useita uusia. TÄRKEINTÄ: kprinteriä voi käyttää kaikkine ominaisuuksineen myös muissa kuin &kde;-sovelluksissa, kaikissa joissa voi määritellä oman tulostuskomennon. Näitä ovat muun muassa gv, Acrobat Reader, Netscape, Mozilla, Galeon, StarOffice, OpenOffice ja kaikki Gnome-ohjelmat. kprinter voi toimia myös "erillisenä" apuohjelmana, jonka voi käynnistää komentoriviltä tai Alt-F2 näppäimellä aukeavalta "pienoiskomentoriviltä". Sen avulla voi tulostaa useita tiedostoja eri kansiosta, eri tiedostomuodoissa, yhdessä tai useammassa tulostustyössä, ilman että tiedostoja täytyy ensin avata niiden sovelluksissa. (Tällä tavalla tuetut tiedostomuodot ovat &PostScript;, PDF, kansainvälinen- ja ASCII-teksti, sekä monet tunnetut grafiikkamuodot, kuten PNG, TIFF, JPEG, PNM, Sun RASTER, jne.) + QtCUPS + + + + + Lexmark + Lexmark oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka julkaisivat Linux-tulostinajurit joillekin tulostinmalleilleen. Nämä ajurit ovat kuitenkin vain binäärimuodossa (ei lähdekoodina), josta syystä niitä ei ole mahdollista liittää muihin vapaisiin tulostusohjelmistoprojekteihin. + + + + + Linuxprinting.org + Linuxprinting.org on WWW-sivusto, joka tarjoaa Linux-tulostusta koskevaa tietoa ja palveluja. Se on käyttökelpoinen myös *BSD:lle ja kaupallisille UNIX:eille.Sivustolta löytyy muun muassa hyödyllinen Foomatic-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää tulostusjonojen ja ajurien työkalupakki, joka kykenee siirtämään kaikki tulostusjonot, tulostimet ja asetustiedostot saumattomasti toiseen tulostusjärjestelmään ilman asetusten tekemistä.Sen avulla on mahdollista asettaa yhtenäisen käyttöliittymän läpi erilaisia tulostuksen alijärjestelmiä ja niiden vaatimia ajureita. Sivustossa ylläpidetään myös tulostustietokantaa (Printing Database), joka on kokoelma tietoa laitteista ja ajureista. Se osaa myös luoda automaattisesti tulostimien asetustiedostot mille tahansa tulostusjonon, ajurin ja laitteen yhdistelmälle, jonka tiedetään toimivan jossain yleisessä Linux- tai &UNIX;-tulostusjärjestelmässä. + Linuxprinting-tietokanta + + + + + + Linuxprinting.org-tietokanta + Tietokanta, joka sisältää eri tulostimiin sopivia laiteajureita, sekä työkaluja joiden avulla näitä ajureita voi käyttää eri järjestelmissä. Foomatic-työkalujen avulla voi luoda toimivat ajuritiedostot omalle tulostinmallille. + Foomatic + + + + + LPR/LPD-tulostus + Lyhenne, jonka jotkut katsovat tulevan nimestä Line Printing Request eli rivikirjoituspyyntö ja toiset nimestä Line Printer Remote eli etärivikirjoitin. + BSD-tyylinen tulostus + + + + + Magicfilter + Magicfilter on kehittynyt tulostussuodatin, joka tarjoaa, vastaavasti kuin APSfilter, automaattisen tiedostotyypin tunnistuksen ja, tähän tunnistukseen perustuen, automaattisen tiedostomuunnoksen tulostuskelpoiseen muotoon, riippuen kohdetulostimesta. + APSfilter + + + + + &MIME;-tyypit + Lyhenne nimestä Multipurpose (tai Multimedia) Internet Mail Extensions eli monikäyttöiset Internet-sähköpostin laajennukset (tai Internet-sähköpostin multimedialaajennukset). &MIME;-tyyppejä käytettiin alunperin binäärimuotoisen datan, kuten kuvia sisältävien sähköpostiliitteiden, siirtoon sellaisten sähköpostiyhteyksien läpi, jotka kykenivät siirtämään vain 7-bittisiä ASCII-merkkejä. Kuvatiedostot täytyi muuttaa tähän ASCII-muotoon. Myöhemmin tätä menetelmää laajennettiin kuvaamaan tiedostomuodot alustariippumattomalla, mutta samalla yksiselitteisellä, tavalla. Kaikki tuntevat esimerkiksi &Windows;in .doc-tiedostopäätteen &Microsoft; Word -tiedostoille. Tämä pääte on &Windows;-järjestelmässä kuitenkin monimerkityksinen: myös tavanomaiset tekstitiedostot tai Adobe Framemakerin tiedostot käyttävät .doc-päätettä, mikä aiheuttaa ongelmia. Jos alkuperäinen Word-tiedosto nimetään uudelleen muulla kuin .doc-päätteellä, ei tiedostoa voi enää avata Wordillä. &MIME;-tyypitetyissä tiedostoissa on aina mukana tunnistusmerkkijono, joka kuvaa niiden tiedostotyypin päälaji/alilaji-luokittelulla. Myös IPP-yhteyskäytännöllä tulostettavat tiedostot kuvataan käyttäen &MIME;-tyyppejä. &MIME;-tyypit rekisteröidään IANA-organisaatiossa (Internet Assigning Numbers Association), jotta ne pysyisivät yksiselitteisinä. Myös jotkin ∪︀in &MIME;-tiedostotyypit ovat rekisteröityjä, kuten application/vnd.cups-raster (∪︀in sisäistä rasterikuvamuotoa varten). +∪︀ Easy Software Products ESP PrintPro Gimp-Print + + + + PCL + Lyhenne nimestä Printer Control Language eli tulostimen hallintakieli, joka on Hewlett-Packardin kehittämä. PCL syntyi (versiossaan 1) yksinkertaisena komentojoukkona ASCII-muotoiselle tulostukselle; nykyään, versioissa PCL6 ja PCL-X, se kykenee tulostamaan kuvia ja värejä. Sitä ei kuitenkaan juurikaan käytetä &Microsoft; &Windows;- ja &HP-UX;-käyttöjärjestelmien (&HP;:n oma &UNIX;-merkki) ulkopuolella. +ESC/P &HP;/GL PDL &PostScript; + + + + PDL + Lyhenne nimestä Page Description Language eli sivunkuvauskieli. Sivunkuvauskielet kuvaavat sivun graafisen esitysmuodon abstrakteilla komentosarjoilla. Ennen kuin sivunkuvauskielellä kuvattu sivu saadaan varsinaisesti tulostettua paperille, täytyy se ensin tulkita joko tulostimessa tai tietokoneessa alemman tason ohjauskäskyinä. &PostScript; on tärkein sivunkuvauskieli &UNIX;-käyttöjärjestelmissä. +ESC/P &HP;/GL PCL &PostScript; + + + + Pikseli + (Pixel) Lyhenne nimestä Picture Element eli kuvaelementti. Tämä termi kuvaa rasterikuvan pienintä osaa, joko paperille tulostettuna tai kuvaruudulla. Yksiköt "ppi" (points per inch) ja DPI (dots per inch) eli pistettä tuumalle ovat kuvanlaadun ja tarkkuuden tärkeä mittari. +Suodatin Ghostscript &PostScript; Rasteri + + + + PJL + Lyhenne nimestä Print Job Language eli tulostustyökieli. Se on Hewlett-Packardin kehittämä tulostimien oletusasetusten ja tulostekohtaisten asetusten hallintaan tarkoitettu kieli. Sitä voi kuitenkin käyttää myös monissa muissa kuin HP:n omissa (PCL-)tulostimissa; myös monet &PostScript;- ja muut tulostimet ymmärtävät niille tulostustyön sisällä tai erillisenä signaalina lähetettyjä PJL-komentoja. + PCL + + + + + &PostScript; + &PostScript; (lyhennetään usein "PS") on &UNIX;-järjestelmissä vallitseva teollisuusstandardi tiedostojen tulostamisessa. Se on Adoben kehittämä ja tulostinvalmistajille ja ohjelmistoyrityksille lisensoima. Koska Adobe on julkaissut &PostScript;in tekniset tiedot, on ilmestynyt myös muiden julkaisemia toteutuksia &PostScript;ia tuottavista ja tulkitsevista ohjelmista; yksi parhaiten tunnetuista on Ghostscript, joka on tehokas PS-tulkki. +ESC/P &HP;/GL PCL PPD + + + + PPD + Lyhenne nimestä PostScript Printer Description eli PostScript-tulostinkuvaus; PPD:t ovat ASCII-tiedostoja, joihin on tallennettu kaikki tiedot tulostinmallin erikoiskyvyistä, sekä kykyjen (kuten kaksipuolisen tulostuksen) käyttöön tarvittavien (PostScript- tai PJL-) komentojen määrittelyt. Kuten lyhenteen selitys kertoo, käytettiin PPD-kuvauksia alunperin vain &PostScript;-tulostimille. ∪︀-tulostusjärjestelmä on kuitenkin laajentanut PPD-käsitteen myös muille tulostimille. &PostScript;-tulostimien valmistajat toimittavat PPD-tiedostot omille tulostimilleen. Niitä voi käyttää ∪︀in ja TDEPrintin kanssa minkä tahansa &PostScript;-tulostimen kaikkien ominaisuuksien käyttämiseen. TDEPrint-tiimi suosittelee alkunperin &Microsoft; Windowsissa käytettäväksi tarkoitettujen PPD-kuvauksien käyttöä. Muiden kuin PostScript-tulostimien PPD:t tarvitsevat vastaavan sopivan "suodattimen" &PostScript;-tulostustiedostojen muuttamiseen tulostimelle sopivaan muotoon. Tulostinvalmistajat eivät kuitenkaan (vielä) toimita tällaisia PPD/suodatin-yhdistelmiä. Sen jälkeen kun ∪︀issa alettiin käyttää PPD:itä, on vapaiden ohjelmien yhteisö saanut nopeasti aikaan tuen useimmille nykyisin käytetyille tulostinmalleille, PPD:iden ja perinteisten Ghostscript-suodattimien avulla. Huomaa kuitenkin, että tulosteen laatu vaihtelee suuresti aina korkeatasoisesta valokuvatulostuksesta (käyttäen Gimp-Printtiä useimpien Epson-mustesuihkutulostimien kanssa) hädin tuskin luettavaan laatuun (käyttäen Foomatic-kelpoisia Ghostscript-suodattimia Linuxprinting.org-tiedokannassa "verkonpainoiksi" luokiteltujen tulostinmallien kanssa). +∪︀ Linuxprinting.org &PostScript; + + + + PPD-O-Matic + PPD-O-Matic on joukko Linuxprinting.org-sivustossa toimivia ohjelmia, joita voi käyttää PPD-kuvaustiedostojen luomiseen mille tahansa tulostimelle, jonka tiedetään kykenevän tulostamaan Ghostscriptin avulla. Nämä PPD:t voi liittää ∪︀/TDEPrint-tulostusjärjestelmään, sekä PPD-yhteensopiviin sovelluksiin, kuten OpenOffice.org:iin, tulostustöiden eri asetusten tekemiseen. On useimmissa tapauksissa suositeltavaa käyttää "PPD-O-Matic":ia vanhemman ∪︀-O-Maticin sijaan. Luodaksesi PPD:n, mene tulostintietokantaan, valitse tulostinmalli, seuraa linkkiä joka näyttää mallille saatavilla olevat Ghostscript-suodattimet, valitse niistä yksi, napsauta "generate" (luo) ja lopuksi tallenna luotu tiedosto omaan tietokoneeseesi. Lue ohjeet tarkasti. Varmista, että Ghostscript-ohjelmapaketti on todella asennettuna koneessasi ja suodatin, jonka valitsit ennen PPD:n luontia, on asennettuna. +&PostScript; ∪︀-O-Matic Linuxprinting.org Foomatic + + + + printcap + "printcap"-tiedosto pitää vanhoissa BSD-tyylisissa tulostusjärjestelmissä sisällään tulostuksen kokoonpanotiedot. Tulostusjärjestelmä lukee tiedostoa selvittääkseen siitä mitä tulostimia järjestelmään on kytketty, mitä suodattimia niissä käytetään, missä tulostusjonon hakemisto sijaitsee, käytetäänkö otsikkosivuja, ja niin edelleen. Myös jotkin sovellukset vaativat lukuoikeuden printcap-tiedostoon saadakseen listan käytettävissä olevien tulostimien nimistä. + BSD-tyylinen tulostus + + + + + + Tulostin-MIB + Lyhenne nimestä Printer-Management Information Base eli tulostinhallintatietokanta; Tulostin-MIB:issä määritellään tulostimen sisälle tallennettavat parametrit, joita käytetään yhteyden saamiseen tulostimeen verkon läpi. Tämä on käyttökelpoista jos monia (joissain tapauksissa tuhansia) verkkotulostimia hallitaan keskitetysti SNMP:n (Simple Network Management Protocol, yksinkertainen yhteyskäytäntö verkonhallintaan) avulla. +PWG SNMP + + + + PWG + Lyhenne nimestä Printer Working Group. PWG on tulostinteollisuuden edustajien löyhä työryhmä, joka on menneinä vuosina kehittänyt erilaisia verkkotulostusta koskevia standardeja. IETF on myöhemmin hyväksynyt ne RFC-standardeina, kuten "Tulostin-MIB":n ja IPP-yhteyskäytännön. +&PostScript; IPP Tulostin-MIB SNMP + + + + print:/ -siirräntätyöskentelijä + Voit käyttää ilmausta "print:/..." päästäksesi nopeasti käsiksi KDE:n tulostusjärjestelmän resursseihin. Jos kirjoitat "print:/manager" Konquerorin sijainti-ikkunaan, pääset KDE:n tulostuksenhallintaan. Konqueror käyttää tämän mahdollistamiseen &kde;:n tunnettua "KParts" upotusteknologiaa. +IO Slave KParts + + + + + Tulostintietokanta + Tulostimien tietoja, kuten erikoiskykyjä, asetuksia ja ajureita, sisältävä tietokanta. + Linuxprinting-tietokanta + + + + + Qt∪︀ + Qt∪︀ ja KUPS ovat nykyään jo vanhentuneita KDE:n nykyisen tulostusjärjestelmän edeltäjiä, joita ei enää ylläpidetä. Kaikki qtcups-ohjelman hyvät puolet ovat edelleen saatavilla sen jälkeläisessä, kprinterissä, KDE:n uudessa tulostusdialogissa, jossa on paljon parannuksia qtcupsiin nähden. Kaikki kups-ohjelman hyvät ominaisuudet ovat edelleen saatavilla KDE:n tulostuksenhallinnasta (löytyy KDE:n ohjauskeskuksesta, sekä Konquerorista kirjoittamalla sijainti-ikkunaan "print:/manager"), monipuolisemmilla toiminnoilla ja vähemmillä ongelmilla. KUPSin kehittäjä, Michael Goffioul, toimii nykyään KDE:n tulostusjärjestelmän kehittäjänä -- oikein mukava ja tuottelias tyyppi, sekä nopea ohjelmavirheiden korjaaja. + Kprinter + + + + + Rasterikuva + Jokainen kuvaruudulla tai paperilla oleva kuva koostuu kuviosta eri värisiä ja (kenties) kokoisia pisteitä. Tällaista kutsutaan "rasterikuvaksi". Toinen kuvatyyppi on "vektorikuva", jonka sisältö kuvataan matemaattisten kaavojen avulla käyrinä, värisävyinä, muotoina ja täytettyinä alueina. Vektorikuvilla on usein pienempi tiedostomuoto ja niitä voi skaalata vapaasti mihin hyvänsä kokoon ilman, että kuvan informaatiosisältö tai laatu kärsivät. Vektorikuvia ei kuitenkaan voi tulostaa sellaisenaan, vaan ne täytyy aina "rasteroida" tai "renderöidä" tietyllä kuvatarkkuudella, johon tulostuslaite (näyttö tai tulostin) kykenee. Rasterointi tehdään rasteroijalla (RIP, Raster Image Processor), kuten Ghostscript-ohjelmistolla, tai muulla suodattimella. +Pikseli Ghostscript &PostScript; Suodatin RIP + + + + RIP + Lyhenne sanoista Raster Image Process(or) eli (yksinkertaisesti) rasteroija. Kun puhutaan tulostuksesta, tarkoittaa "RIP" laitteistoa tai ohjelmistoa, joka kykenee muuttamaan &PostScript;-muodossa (tai jossain muussa sivunkuvauskielellä esitetyssä tulostusmuodossa) olevan kuvan sellaiseen rasterimuotoon, jonka tulostin kykenee tulostamaan. &PostScript;-tulostimissa on sisäinen PostScript-rasteroija; rasterointi voi tapahtua sekä tulostimen sisällä että ulkoisesti. Ghostscript on monille &UNIX;-järjestelmille saatavilla oleva ohjelmisto, joka tarjoaa käyttäjän tietokoneessa toimivan ohjelmallisen rasteroinnin. Se muuntaa &PostScript;- tai muun sopivan datan sellaiseen muotoon, joka sopii lähetettäväksi tulostuslaitteelle. +Suodatin Ghostscript &PostScript; PDL Rasteri + + + + + RLPR (Etä-LPR) + Lyhenne nimestä Remote Line Printing Request eli etä-rivikirjoituspyyntö. RLPR on BSD-tyylinen tulostusjärjestelmä, jonka asentamiseen ei tarvitse pääkäyttäjän oikeuksia eikä "printcap"-tiedostoa jotta se toimisi: kaikki tulostusparametrit voidaan antaa komentoriviltä. RLPR on käyttökelpoinen monille sylimikrojen käyttäjille, jotka kytkeytyvät usein erilaisiin laitteisiin ja ympäristöihin. RLPR on mahdollista asentaa toimimaan kaikkien muiden tulostusjärjestelmien kanssa ja se tarjoaa erittäin joustavan ja nopean tavan asentaa tulostin suoraa käyttöä varten LPR/LPD:n kautta. KDE:n tulostuksenhallinnassa on "Lisää tulostin/luokka"-toiminto, joka tekee RLPR:n käytöstä vieläkin helpompaa. Myös kprinter-ohjelma (ja komento) antaa käyttäjän vaihtaa tulostuksen RLPR-järjestelmään milloin tahansa. +TDEPrint kprinter printcap + + + + + SNMP + Lyhenne nimestä Simple Network Management Protocol eli yksinkertainen yhteyskäytäntö verkon valvontaan; SNMP on erittäin yleisesti käytetty tapa eri tyyppisten verkkosolmujen (verkkoasemien, reitittimien, kytkimien, yhdyskäytävien, tulostimien, jne) etähallintaan. +PWG Tulostin-MIB + + + + SSL(3)-salaus + Lyhenne nimestä Secure Socket Layer eli turvallinen pistokekerros; SSL on Netscapen kehittämä kaupallinen salausmenetelmä HTTP-yhteyskäytännön yli tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. Sitä ollaan parhaillaan korvaamassa IETF-standardilla nimeltä TLS. + TLS + + + + + + SPOOLaus (jonotus) + Lyhenne sanoista Synchronous Peripheral Operations OnLine eli "synkroninen oheislaitetoimien kytkentä", joka tarjoittaa jonotusta; SPOOLaus eli jonotus tekee mahdolliseksi sen, että tulostusta tekevät sovellusohjelmat (ja niiden käyttäjät) voivat jatkaa työskentelyään rauhassa, samalla kun järjestelmän jonotusdemoni hoitaa tulostuksen taustalla. Demoni tallentaa tulostettavan tiedoston väliaikaiseen paikkaan, jossa se odottaa kunnes tulostin on valmis tulostamaan sen. + Demoni + + + + + + TLS-salaus + Lyhenne nimestä Transport Layer Security eli siirtokerroksen salaus; TLS on HTTP 1.1 -yhteyskäytännön yli tehtävän tiedonsiirron salausstandardi, joka määritellään RFC 2246 -standardissa. Vaikkakin se perustuu varhaisempaan (Netscapen kehittämään) SSL-salausstandardiin, ei se ole täysin yhteensopiva sen kanssa. + SSL(3) + + + + + + System V -tyylinen tulostus + Tämä on toinen perinteisen &UNIX;-tulostuksen tyyppi (verrattuna BSD-tyyliseen tulostukseen). Se käyttää eri komentoja (lp, lpadmin, ...) kuin BSD, mutta ei perustaltaan poikkea siitä. Näiden kahden tulostustavan välinen kuilu on kuitenkin riittävän suuri tehdäkseen niistä epäyhteensopivia, siten että BSD-asiakasohjelma ei kykene tulostamaan System V -tulostuspalvelimella vaivattomasti. IPP-yhteyskäytännön on tarkoitus ratkaista tämä ja monia muita ongelmia. +BSD-tyylinen tulostus IPP + + + + TurboPrint + Shareware-ohjelma, joka tarjoaa valokuvalaatuista tulostusta monien muistesuihkutulostimien kanssa. Se on käyttökelpoinen jos et muuten löydä ajuria tulostimellesi. Sen voi liittää joko perinteiseen Ghostscript-tulostusjärjestelmään tai moderniin ∪︀-järjestelmään. + Gimp-Print + + + + + XPP + Lyhenne nimestä X Printing Panel eli X-tulostuspaneeli; XPP oli ensimmäinen vapaiden ohjelmien graafinen tulostuskomento ∪︀-tulostusjärjestelmälle. Se oli Till Kamppeterin kehittämä ja toimi jossain määrin mallina &kde;:n "kprinter"-apuohjelmalle. + + + + + + + -- cgit v1.2.1